Uskontojen tuntemus on nykypäivän kansalaistaito

– Suomen uskonnonopettajain liitto ry:n kannanotto

Opetuksen keskiössä katsomuksellinen yleis-sivistys

Uskonnot ovat yksi merkittävimmistä ihmisten maailmankuvaa ja arvoja muovaavista tekijöistä. Maailma on yhä huomattavasti uskonnollisempi kuin maallistuneesta pohjoismaisesta viitekehyksestä käsin näyttää. Globalisaation ja monikulttuuristumisen myötä uskontojen lukutaidosta on tullut tärkeä osa 2000-luvun selviytymistaitoja.

Koulun uskonnonopetuksen tavoitteena on antaa oppilaille katsomuksellinen yleissivistys perehtymällä monipuolisesti omaan kulttuuriperintöön sekä muihin uskontoihin ja maailmankatsomuksiin. Tavoitteena on myös kehittää eettisesti vastuullista elämänasennetta ja haastaa toimimaan sen mukaisesti.

Koulun uskonnonopetus on yhteiskunnan tarpeista lähtevää tunnustuksetonta tiedollista opetusta. Se eroaa selkeästi kirkon uskontokasvatuksesta niin tavoitteiltaan kuin sisällöiltään. Uskonto ei koostu vain yliluonnollista koskevista uskomuksista, vaan vaikuttaa voimakkaasti ympäröivään yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Uskonnonopetuksen keskeinen tavoite on auttaa oppilasta näkemään näitä vaikutuksia ja antaa näin avaimia erilaisten kulttuurien ja yhteiskuntien ymmärtämiseen. Yksistään tämän vuoksi katsomusaineiden opetuksen vähentäminen olisi kohtalokasta.

Uskontojen lukutaito on välttämätöntä kulttuurien kohdatessa

Euroopan historian ja nykypäivän ymmärtämiselle kristinuskon tunteminen on välttämätöntä. Edemmäs kuljettaessa uskontojen tuntemisen merkitys vain korostuu. Länsimaisen valistusaatteen perinteessä kasvaneelle uskontojen, henkimaailman ja tabujen läsnäolo Aasian ja Amerikan liike-elämässä voi yllättää. Uskonto ja sen muovaamat arvot, käytännöt ja tavat ovat huomattavan tärkeässä roolissa ihmisten jokapäiväisessä työelämässä ja vuorovaikutuksessa. Esimerkiksi ympäristö-keskustelussa maailman-katsomuksellisten erojen jättäminen huomiotta johtaa varmaan ristiriitaan. Myös monikulttuuristuvan Suomen kansalais- ja työelämän taitoihin, esimerkiksi terveydenhuollon, opetustoimen ja yritysmaailman piirissä, kuuluu uskontojen tuntemus.

Uskontojen ja kulttuurien lukutaidon puute on vaarallista, sillä uskontojen kohtaaminen liittyy moniin kansainvälisen politiikan ilmiöihin ja konflikteihin. Uskonnonopetus tarjoaa hyviä välineitä uskonnollisten ääriliikkeiden ja ilmiöiden varjopuolien tarkasteluun. Uskonnoilla on merkittävä rooli oikeudenmukaisen ja demokraattisen yhteiskunnan rakentajina. Myös nobelisti, presidentti Martti Ahtisaari on todennut meidän tarvitsevan uskonnon lukutaitoa, jotta uskonnoista kyetään erottamaan rauhaa rakentavat ja sen vastaiset ainekset.

Monikulttuurisuus- tai kansainvälisyyskasvatusta ei voi tehdä onnistuneesti, ellei samalla pohdita omia juuria ja oman toiminnan ja ajattelun lähtökohtia. Kansainvälisyyskasvatuksen tavoitteet eivät toteudu omasta identiteetistä luopumalla vaan siihen entistä syvemmin perehtymällä. Uskonnonopetus tukee yksilön kasvua ehjään minuuteen ja antaa suojan ääriajattelua vastaan.

Uskonnot koskettavat ihmisten syvimpiä tuntoja, eikä yhteiskunnan kannalta ole yhdentekevää, millaisin tiedoin ihmiset uskontoihin liittyviä mielipiteitään muodostavat. Uskonto oppiaineena ohjaa kriittiseen ajatteluun ja tarjoaa välineitä kulttuurien väliseen dialogiin. Tieto omasta ja eri kulttuureista lisää ymmärrystä, joka puolestaan vähentää ennakkoluuloja ja edistää ihmisoikeuksien toteutumista. Siksi katsomme, että on oikein vahvistaa nykyisen muotoista uskonnonopetusta. Siinä missä hyvä äidinkielen taito helpottaa vieraiden kielten opiskelua oman uskonnon tuntemus auttaa ymmärtämään muita uskontoja ja maailmankatsomuksia.

Uskonnonopetuksen tavoitteena on dialogikompetenssi

Suomalainen uskonnonopetus toteuttaa perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukaista positiivista uskonnonvapautta. Se vahvistaa lapsen ja nuoren omaa identiteettiä sekä tunnustaa uskonnon merkityksen osana yksilön ja yhteisön tapakulttuuria. Laaja-alaiset opetussuunnitelmat kattavat sisällöllisesti oman uskonnon lisäksi maailmanuskonnot ja maailmankatsomuksellisen ajattelun ja niiden eettiset ulottuvuudet. Uskonnonopetus antaa myös valmiuksia symbolien ja taiteen ymmärtämiselle. Uskonnonopetuksen perustietojen ja taitojen lisäksi opetuksessa tulisi olla mahdollisuus syventyä myös globaaleihin teemoihin.

Suomen uskonnonopettajain liitto pitää nykyistä uskonnon tuntimäärää vähäisenä. Erityisesti uskonnon tuntimäärä on riittämätön peruskoulun yläluokilla, jossa opetuksesta vastaavat korkeasti koulutetut ja oppiaineensa sisällöt sekä metodologian hallitsevat opettajat. Nykyisiä opetussuunnitelmien sisältöjä on kuitenkin syytä kehittää. Laadukkaan opetuksen takaamiseksi on välttämätöntä, että jatkuvan tuntijakokeskustelun sijaan voidaan keskittyä kehittämään oppiaineen sisältöjä ja pedagogiikkaa.