Suomen uskonnonopettajain liitto SUOL ry
Lausunto 4.5.2015                                                                                                             

Viite: 17/421/2015
Lausuntopyyntö: 14.4.2015

Lausunto lukion opetussuunnitelman perusteiden luonnoksesta 14.4.2015 (Dno 17/421/2015)

Opetushallitukselle

Lukion opetussuunnitelman perusteiden luonnoksen luvuista 1-4, 5.1-5.2

Suomen uskonnonopettajain liitto (SUOL) ry pitää hyvänä, että opetussuunnitelman perusteiden luonnoksen yleisessä osassa määritetään laaja-alaisen yleissivistyksen vahvistaminen lukiokoulutuksen ensisijaiseksi tehtäväksi sekä lisäksi korostetaan tiedon ja osaamisen rakentamista myös oppiainerajat ylittäen. SUOL ry arvostaa sitä, että lukio-opetuksen perustaksi määritetään elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus sekä ihmisarvon loukkaamattomuus, ja että luonnoksen mukaan lukio-opetuksen tulee edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, hyvinvointia ja demokratiaa. Lisäksi liitto pitää kiitettävänä, että osallisuuden, toimijuuden ja yhteisöllisyyden tulee luonnoksen mukaan korostua kaikessa lukion toiminnassa.

Luvussa 3 määritellään yhdeksi lukion toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavaksi teemaksi kulttuurinen moninaisuus. Kiitettävää on, että tässä yhteydessä todetaan, että lukiossa arvostetaan kulttuurista moninaisuutta, ja että opetuksessa tulee hyödyntää maan kulttuuriperintöä sekä omaa ja ympäristön kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista moninaisuutta. Toimintakulttuuria koskevassa luvussa SUOL ry pitää tervetulleena myös lukion tarkastelua oppivana yhteisönä, kuten perusopetuksenkin uudessa opetussuunnitelmassa tehdään.

Liitto pitää hyvänä, että opetuksen tavoitteeksi asetetaan opiskelijan tiedonhankinta- ja soveltamistaitojen sekä ongelmanratkaisutaitojen kehittäminen. Oppimistavoitteissa mainittu osallisuus tutkimuksen tekoon sekä opiskelijan monilukutaidon vahvistaminen niin, että hän ymmärtää tieteen- ja taiteenaloille ominaista kieltä sekä osaa tulkita erilaisia tekstejä, toteutuvat hyvin jäljempänä opetussuunnitelmassa uskonnon oppiaineen kohdalla.

Kaikki laaja-alaisen osaamisen aihekokonaisuudet on huomioitu hyvin uskonnon oppiaineen kohdalla. Aihekokonaisuuden Kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys tavoitteet läpäisevät kiitettävällä tavalla uskonnon oppiainekohtaisen opetussuunnitelman.

Huomioita koskien lukion opetussuunnitelman perusteiden luonnoksen uskonnon oppiainetta käsittelevistä luvuista 5.15 ja 5.15.1

Uskonnon opetuksen yleissivistävä luonne on ilmaistu perusteluonnoksessa hyvin. Oppiaineen suunnitellut tavoitteet, sisällöt ja työtavat tukevat oppimista ja kasvua opetussuunnitelman yleisten tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti. Oppiaineessa on myös sisältöjä, jotka sopivat hyvin eri tiedonaloja yhdistäviin ja opetusta eheyttäviin teemaopintoihin. Kiitettävää on, että tällaisella aikataululla lukion uskonnon opetussuunnitelmaa on saatu uudistettua.

Uskontojen tarkastelu monipuolisesti osana kulttuuria ja yhteiskuntaa sekä uskontojen sisäisen monimuotoisuuden korostaminen ovat tervetulleita painotuksia. Uskonnon opetuksen sisällöt kattavat onnistuneesti uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen tiedot ja taidot.

Kiitettävää on, että oppiaineen yleisen kuvauksen mukaan uskonnon opetuksessa käytetään kautta linjan median välittämää ajankohtaista materiaalia ja hyödynnetään monipuolisesti tieto- ja viestintäteknologian antamia mahdollisuuksia. Lisäksi on hyvä, että uskonnon ja median välisiä suhteita, uskontojen mediajulkisuutta ja median vaikutusta uskontoilmiöihin käsitellään perusteellisesti kurssissa UE6.  

Liiton näkemyksen mukaan ihmisoikeuskasvatus on nyt hyvällä tavalla osa oppiaineen tavoitteistoa ja sisältöjä.  Aktiivinen kansalaisuus –aihekokonaisuuden tavoite, että opiskelija saa kokemuksia toimijuudesta kansalaisyhteiskunnassa otetaan hyvin huomioon kurssissa UE4.

Liitto pitää arvokkaana sitä, että uskonnon tarkastelu ilmiönä säilyttää asemansa, mutta samalla on saatu lisää maailmanuskontojen ainesta pakollisiin kursseihin. Olisi hyvä, että uskonnon tarkastelu ilmiönä näkyisi myös UE1 –kurssin nimessä.

Kiitettävää on se, että uskonnon opetussuunnitelman luonnoksessa painopiste on kauttaaltaan ajankohtaisissa asioissa ja nykypäivässä. Vaarana on kuitenkin historiallisen perspektiivin liika keventyminen UE2 –kurssissa, varsinkin kun historian oppiaineen Eurooppalainen ihminen –kurssi siirtyy valinnaiseksi. Siksi ehdotamme kohdan ”uskonnollisuuden luonne ja uskonnon asema Euroopassa” muuttamista muotoon ”uskonnollisuuden luonne, uskonnon asema ja sen taustoja Euroopassa”. Lisäksi ehdotamme kurssin UE4 sisältöihin kohdan ”uskonnot yhteiskunnan muokkaajina Suomessa” muuttamista muotoon ”uskonnot yhteiskunnan muokkaajina Suomessa eri aikoina”.

Koska luonnoksessa puuttuu kokonaan muinaissuomalainen uskonnollisuus, liitto ehdottaa kurssin UE5 tavoitteisiin lisättäväksi ”tuntee muinaissuomalaisen uskonnon ja kristinuskon vaikutuksia suomalaisessa kulttuuriperinnössä” ja sisältöihin ”muinaissuomalainen uskonto, kristinusko ja suomalainen kulttuuriperintö”.

Lukion uuden opetussuunnitelman käyttöönotosta

Suomen uskonnonopettajain liitto pitää välttämättömänä, että lukion uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön porrastetusti.

Lausunnon keskeisin sisältö

- Laaja-alaisen yleissivistyksen vahvistaminen lukiokoulutuksen ensisijaisena tehtävänä, elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä ihmisarvon loukkaamattomuus lukio-opetuksen perustana sekä kulttuurinen moninaisuus lukion toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavana teemana ovat erityisen tärkeitä.

- Opetuksen yleisiksi tavoitteiksi asetetut opiskelijan tiedonhankinta- ja soveltamistaitojen sekä ongelmanratkaisutaitojen kehittäminen ja opiskelijan monilukutaidon vahvistaminen niin, että hän ymmärtää tieteen- ja taiteenaloille ominaista kieltä ovat erityisen kannatettavia.

- Opetuksen keskeisiksi sisällöiksi määritellyt aihekokonaisuudet on huomioitu hyvin uskonnon oppiaineen kohdalla.

-Uskonnon opetuksen yleissivistävä luonne on ilmaistu luonnoksessa hyvin. Uskontojen tarkastelu monipuolisesti osana kulttuuria ja yhteiskuntaa sekä uskontojen sisäisen monimuotoisuuden korostaminen ovat tervetulleita painotuksia.

-Arvokasta on, että  uskonnon tarkastelu ilmiönä säilyttää asemansa, mutta samalla on saatu lisää maailmanuskontojen ainesta pakollisiin kursseihin.

Helsingissä 4.5.2015

Anna Saurama, puheenjohtaja

Suomen uskonnonopettajain liitto SUOL ry