Suomen uskonnonopettajain liitto SUOL ry:n lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle lukiolaiksi ja laiksi ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta

Viite: Lausuntopyyntö 24.1.2018 OKM/41/010/2017

Suomen uskonnonopettajain liitto SUOL ry pitää hyvänä sitä, että lakiesityksessä yleissivistys nähdään laaja-alaisena. Kannatamme lukion kehittämistä opiskelijan kasvua tukevana yhteisönä ja monipuolisesti sivistävänä koulutuksena, joka toimii väylänä korkea-asteen opintoihin.

SUOL ry näkee nykyistä laajempien oppiainerajat ylittävien lukio-opintojen järjestämisen hyvänä, joskin järjestelyjensä puolesta haastavana uudistuksena. Yhteisiin kursseihin ja lisääntyvään yhteissuunnitteluun tarvitaan riittävästi resursseja ja eri oppiaineiden opettajien erilaiset opetusvelvollisuudet tulee ottaa huomioon yhteistä opetusta järjestettäessä. Samasta työstä on maksettava sama palkka. Katsomme, että lukio-opintojen perustan muodostavat tulevaisuudessakin laaja oppiainetarjonta ja riittävä määrä pakollisia kursseja.

Uuden lukiolain yhtenä tavoitteena on opiskelijan hyvinvoinnin tukeminen mm. opinto-ohjausta ja erityisopetusta lisäämällä. Jos opinto-ohjausta tahdotaan lisätä, lisääminen ei saa tarkoittaa resurssien niukkenemista muussa lukion toiminnassa. Sama koskee myös opinto-ohjauksen ulottamista lukiosta valmistumisen jälkeiseen aikaan. Lakiesityksen mukaan jokainen opiskelija tekee henkilökohtaisen opinto- ja urasuunnitelman. Lukiolaisen hyvinvointi nähdään lakiesityksessä pääsääntöisesti yksilön taitona eikä yhteisön merkitys yksilön hyvinvoinnille nouse esiin. Yksilölliset opintopolut eivät saa johtaa liian varhaiseen erikoistumisen paineeseen ja yleissivistyksen kapeutumiseen. Mahdollisuus erityisopetukseen on tervetullut keino tukea lukiolaisen opintojen edistymistä ja hyvinvointia, mutta myös ryhmän ja pysyvien ihmissuhteiden merkitys tulisi nähdä ongelmien ennaltaehkäisyn kannalta hyödyllisinä. Myös erityisopetuksen resurssit on turvattava.

Lakiesityksen mukaan opetus ja opintojen ohjaus on järjestettävä siten, että opiskelijalla on mahdollisuus yksilöllisiin valintoihin omassa oppilaitoksessa tai muita oppilaitoksia hyödyntäen. Monissa lukioissa syventävät kurssit eivät toteudu vähäisen osanottajamäärän vuoksi ja näin yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskella vaarantuvat. Verkko-opiskelulla ei voi korvata kaikkea.

SUOL ry kannattaa ajatusta järjestää osa lukiokoulutuksen oppimäärän opinnoista yhdessä yhden tai useamman korkeakoulun kanssa. On kuitenkin otettava huomioon eri paikkakuntien lukioiden erilaiset toimintamahdollisuudet. Koulutuksen järjestäjien yhteistyö perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien, korkeakoulujen ja työ- sekä elinkeinoelämän toimijoiden kanssa on kannatettavaa ja hyödyllistä, mutta niihinkin vaikuttavat oppilaitosten erilaiset toimintaedellytykset. Yhteistyön ei tule olla velvoittavaa.

Lakiesityksen mukaan koulutuksen järjestäjä voi täydentää järjestämäänsä koulutusta hankkimalla opetusta ja muita palveluja toiselta koulutustaholta tai muulta julkiselta tai yksityiseltä taholta. Vaikka koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että sen hankkima opetus järjestetään lainmukaisesti, ei ole suotavaa, että merkittävä osa lukion opetuksesta hoidettaisiin ns. ostopalveluilla. Lukio ei ole vain koulutuspaikka, vaan nuorten kasvuyhteisö, jossa pysyvillä henkilö- ja opettajasuhteilla on suuri merkitys.

Esityksen yhtenä tavoitteena on lisätä lukiokoulutuksen vetovoimaa. Kun lukioille asetetut vaatimukset, esimerkiksi yhteistyö korkeakoulujen kanssa, lisäävät paineita yhä suurempiin yksiköihin, lukiot siirtyvät kasvukeskuksiin. Suurin osa pienten paikkakuntien nuorista hakeutuu kuitenkin siihen koulutusyksikköön, joka on parhaiten saavutettavissa. Tämä ei välttämättä ole lukio. On tärkeää, että koulutuksellinen tasa-arvo maaseudun ja kaupunkien välillä säilyy. Pienissä lukioissa voidaan myös luontevasti kiinnittää huomiota opiskelijan hyvinvointiin, samoin opiskelijan ohjaus toimii tehokkaasti, kun opettajat ja opiskelijat tuntevat toisensa.

Lukiokoulutuksen keskeisenä tehtävänä on antaa opiskelijoille valmiudet siirtyä korkea-asteen opintoihin, siksi opintopisteiden käyttöönotto myös lukiokoulutuksessa on perusteltua. Korkeakoulujen pisteytystyökalun tulee kohdella oppiaineita tasapuolisesti, jotta sen ohjausvaikutus ei heikentäisi motivaatiota suorittaa laajasti eri oppiaineiden kursseja. Lukiota tulee kehittää harkiten, pedagogiseen tutkimustietoon ja kokeiluihin perustuen ja eri asiantuntijatahojen näkemykset huomioiden.

Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta käsittelevä lainkohta on säilytetty lakiesityksessä ennallaan. Tämä on uskonnon oppiaineen jatkuvuuden kannalta hyvä asia, mutta lakitekstiin sisältyy yhä nykyisen lain ongelmakohta, joka koskee katsomusopetuksesta vapautumista. Muiden kuin evankelis-luterilaista tai ortodoksista uskontoa opiskelevien tai uskontokuntiin kuulumattomien (esim. islam ja katolinen uskonto) olisi yhä tulevaisuudessakin mahdollista olla opiskelematta mitään katsomusainetta, sillä laki velvoittaa heidän kohdallaan oman uskonnon opiskelun järjestämisen vain pyydettäessä. Vaikka opetusta järjestettäisiinkin, siihen osallistumiseen ei velvoiteta. Katsomusopetukseen osallistuminen ja sen kautta katsomuksellisen yleissivistyksen ja lukutaidon saavuttaminen ovat tärkeitä taitoja jokaiselle opiskelijalle. SUOL ry katsoo, että tällaisissa tapauksissa opiskelija olisi velvoitettava oman uskontonsa (jos sitä järjestetään), elämänkatsomustiedon tai enemmistön uskonnon opiskeluun. Vaikka Suomen uskonnonopettajain liitto on tyytyväinen katsomusopetuksen nykytilanteeseen, emme kuitenkaan näe mahdottomana, että lukion katsomusopetusta tulevaisuudessa kehitettäisiin yhteisen katsomusaineen suuntaan.

SUOL ry kannattaa Gaudeamus Igitur - työryhmän esitystä ylioppilaskokeen uusimismahdollisuuksien maltillisesta lisäämisestä: hylätyn kokeen voisi uusia kolme kertaa ja hyväksytyn kokeen kaksi kertaa. SUOL ry ei kannata hyväksytyn kokeen rajattomia uusimismahdollisuuksia. Ylioppilaskokeiden uusimisesta syntyvät kulut olisi resursoitava huolellisesti. Velvollisuus vastaanottaa ylioppilaskoe voidaan säätää vain sille koulutuksen järjestäjälle, jonka oppilaitoksessa opiskelija on suorittanut ylioppilaskokeen.

Lausunnon keskeinen sisältö

• Lukio-opintojen yleissivistävänä perustana tulee tulevaisuudessakin olla laaja oppiainetarjonta ja riittävä määrä pakollisia kursseja.
• Mahdollisuus erityisopetukseen lukio-opinnoissa on positiivinen uudistus ja sen resurssit on turvattava.
• Yksilölliset opintopolut ja urasuunnitelmat eivät saa johtaa liian varhaiseen erikoistumisen paineeseen ja yleissivistyksen kapeutumiseen. Lukiota on kehitettävä myös yhteisönä.
• Oppiainerajat ylittävien lukio-opintojen järjestäminen on kannatettavaa, mutta lisääntyvään yhteissuunnitteluun tarvitaan resursseja. Eri opetusvelvollisuudet tulee ottaa huomioon yhteistä opetusta järjestettäessä. Samasta työstä on maksettava sama palkka.
• Lukiokoulutuksen yhteistyö korkeakoulujen tai muiden toimijoiden kanssa on toivottavaa, mutta sen ei tule olla velvoittavaa. On otettava huomioon eri paikkakuntien toimintamahdollisuudet.
• Korkeakoulujen pisteytystyökalun tulee kohdella oppiaineita tasapuolisesti, jotta sen ohjausvaikutus ei heikentäisi motivaatiota suorittaa laajasti eri oppiaineiden kursseja.
• Katsomusopetukseen liittyvä epäkohta tulee korjata uudessa laissa. Muiden kuin evankelis-luterilaista tai ortodoksista uskontoa opiskelevien tai uskontokuntiin kuulumattomien olisi yhä mahdollista olla opiskelematta mitään katsomusainetta, sillä oman uskonnon opetusta olisi tarjottava heille vain pyydettäessä. Opiskelija olisi velvoitettava oman uskontonsa, elämänkatsomustiedon tai enemmistön uskonnon opiskeluun.
• Vaikka katsomusopetuksen nykytilanne on tyydyttävä, ei olisi mahdotonta, että lukion katsomusopetusta kehitettäisiin yhteisen katsomusaineen suuntaan.
• Ylioppilastutkinnon hyväksytyn kokeen rajaton uusintamahdollisuus ei ole kannatettava. Hylätyn kokeen voisi uusia kolme kertaa ja hyväksytyn kokeen kaksi kertaa. Ylioppilaskokeiden uusimisesta syntyvät kulut pitää resursoida huolellisesti.
• Lukiota tulee kehittää harkiten, pedagogiseen tutkimustietoon ja kokeiluihin perustuen sekä eri asiantuntijatahojen näkemykset huomioiden.

Tuovi Pääkkönen
puheenjohtaja, Suomen uskonnonopettajain liitto SUOL ry