Lausunto Opetushallituksen ohjeista koskien katsomuskasvatuksen, uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksen järjestämistä sekä koulun tai oppilaitoksen yhteisiä juhlia ja uskonnollisia tilaisuuksia.

Suomen uskonnonopettajain liitto ry ottaa tässä lausunnossaan kantaa ohjeeseen uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksen järjestämisestä peruskoulussa ja lukiossa sekä yhteisistä juhlista ja uskonnollisista tilaisuuksista. Emme lausu mitään varhaiskasvatuksesta ja ammatillisesta koulutuksesta.

Suomen uskonnonopettajain liitto katsoo, että ohjeet ovat pääosin selkeitä ja kiteyttävät lakien nykytulkinnan ja soveltavat valitustilanteissa tehtyjä aluehallintovirastojen linjauksia.

Kiinnitämme kuitenkin huomion siihen, että ohjeet uskonnon- ja elämänkatsomustiedon opetuksesta on niputettu samaan asiakirjaan koulun uskonnollisia tilaisuuksia koskevien ohjeiden kanssa. Lähtökohtaisesti nämä ohjeet pitäisi pitää erillään. Miksi juhlien järjestämistä ei ole yhdistetty esimerkiksi musiikinopetuksen tai matematiikan opetuksen järjestelyihin? Yhdistämällä ohjeet Opetushallitus uusintaa ja ylläpitää vanhakantaista käsitystä siitä, että uskonnonopetus ja uskonnolliset tilaisuudet kuuluvat yhteen ja saman opettajan vastuulle. Tästä ei ole kovin pitkä matka yleisen mielipiteen valitettavaan virhekäsitykseen siitä, että uskonnonopetus olisi uskonnonharjoittamista tai tunnustuksellista opetusta. 

Perusopetusta koskevassa ohjeessa kohdassa 1.1 puhutaan oppilaan uskonnon tai elämänkatsomustiedon opiskelun järjestämisen vaihtoehdoista. Jos oppilas ei osallistu enemmistön uskonnon opetukseen tai elämänkatsomustiedon opetukseen eikä koulussa opeteta oppilaan omaa uskontoa tai elämänkatsomustietoa, voidaan hänelle järjestää muuta ohjattua toimintaa tai opetusta tai hän voi osallistua oman uskonnollisen yhdyskuntansa antamaan opetukseen. Vaikka käytäntö lienee lakiteknisesti ongelmaton (pohjautuu Perusopetusasetuksen 5. pykälään), Uskonnonopettajain liitto katsoo, että yhdenvertaisuus ei toteudu, koska oppilas ei osallistu muiden tavoin koulun antamaan katsomusopetukseen. Lisäksi opetuksen järjestäjillä on ollut vaihtelevia tapoja tulkita Opetushallituksen ohjetta uskonnollisen yhdyskunnan antamasta korvaavasta opetuksesta. Esimerkiksi Helsingissä ja Vantaalla opetuksen järjestäjä on tarjonnut opetussuunnitelman mukaista oman uskonnon opetusta islamin uskonnon oppimäärässä sitä pyytäneille, mutta silti oppilaita on jäänyt pois koulun antamasta oman uskonnon opetuksesta ja ilmoittanut osallistuvansa oman uskonnollisen yhdyskuntansa antamaan korvaavaan opetukseen. 

Lukiokoulutusta koskevassa ohjeessa kohdassa 1.1 todetaan samantapainen käytäntö kuin perusopetuksessakin, vaikka Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksesta (810/2018) ei anna tähän Perusopetusasetuksen (852/1998) kaltaista mahdollisuutta. Lausuntopyynnön kohteena olevassa lukiokoulutuksen ohjeessa opiskelija voi vapautua koulun katsomusopetuksesta kokonaan ja korvata sen oman yhdyskuntansa antamalla opetuksella. Oman yhdyskunnan antamaan opetukseen osallistumisesta ei merkitä arvosanaa todistukseen. Tämän opetuksen sisältö jää hämäräksi ja opetuksen laadun kontrollointia ei tapahdu. On outoa, että koulujärjestelmämme hyväksyisi tämän uskonnon yhteydessä, mutta se olisi mahdotonta esimerkiksi poliittisten vakaumuksien kohdalla. 

Samoin kuin perusopetuksen kohdalla Uskonnonopettajain liitto pitää käytäntöä, vaikka se mahdollisesti olisikin juridisesti kestävää, hyvin ongelmallisena. Jokaisen oppilaan ja opiskelijan on tärkeää saada oppivelvollisuutensa aikana koulussa laadukasta ja kelpoisen opettajan toteuttamaa katsomusopetusta. Uskonto ja elämänkatsomustieto ovat samanarvoisia oppiaineita kuin muutkin oppiaineet koulussa. Niitä ei tulisi voida korvata muilla järjestelyillä.

Sekä perusopetuksen että lukiokoulutuksen ohjeissa mainitaan Lopuksi-kohdassa, että koulusta ei ole tarkoitus kansainvälisten sopimustenkaan perusteella purkaa kaikkea uskonnollisuutta, koska se kuuluu kulttuuriin ja saa olla koulussa läsnä. Uskonnonopettajain liiton mielestä tämä on hyvä tarkennus.

Tiivistelmä

Suomen uskonnonopettajain liitto pitää ohjeita selkeinä ja katsoo, että ne kiteyttävät hyvin lakien ja AVI:en päätösten tulkinnat.

Suomen uskonnonopettajain liitto kiinnittää huomiota siihen, että koulun katsomusopetus ja koulun yhteiset juhlat ja uskonnolliset tilaisuudet on niputettu samaan ohjeeseen, kun ne lähtökohtaisesti pitäisi olla erillisissä ohjeistuksissa.

Suomen uskonnonopettajain liitto arvostelee sitä, että tietyissä oloissa oppilas/opiskelija voi vapautua perusopetuksessa ja lukiossa kokonaan koulun katsomusopetuksesta ja korvata sen oman uskonnollisen yhdyskuntansa opetuksella. 

Suomen uskonnonopettajain liiton mielestä uskontojen tulee saada kulttuuriin kuuluvina ilmiöinä olla koulussa läsnä.