Evankelis-luterilainen uskonto 23.9.2009

Laatineet: Risto Saarinen ja Virpi Mäkinen


1. Jumalakäsitys buddhalaisissa perinteissä.

3p.

kaksi seuraavista:

• buddhalaisuudessa ei varsinaisesti ole yhtä tai monta jumalaa, vaan uskonnossa pyritään perimmäisen todellisuuden/ nirvanan/ valaistumisen äärelle
• buddha ja bodhisatva eivät ole jumalia vaan tämän pyrkimyksen malleja/ esikuvia (näiden yhteydet ja erot jumalan käsitteeseen ovat hyvän vastauksen piirteitä)
• kansanomaiseen buddhalaisuuteen liittyy yliluonnollisten henkien palvontaa ja magiaa
• muiden uskontojen jumalia ja henkiolentoja ei varsinaisesti kielletä, vaan ne voivat symboloida buddhalaisia totuuksia
• eri perinteet jollain lailla kuvattu

5–6p.

• useimmat edellisistä
• erilaisten buddhalaisuuden perinteiden tarkempi suhteuttaminen edellä mainittuun yhteiseen käsitykseen

2. Amerikkalaisen feministi- ja ekoteologi Sallie McFaguen mukaan syrjäytyneet ja huono-osaiset olivat tärkeitä Jeesukselle. Erityisesti tämä ilmenee Jeesuksen vertauksissa, jotka käänsivät päälaelleen lähes muuttumattomina luonnonlakeina pidetyt kahtiajaot rikkaisiin ja köyhiin, vanhurskaisiin ja syntisiin sekä miehiin ja naisiin.
Tarkastele Jeesuksen vertauksia edellä mainitusta näkökulmasta. Valaise vastaustasi esimerkein, jotka heijastavat Jeesuksen yritystä muuttaa vallitsevia kahtiajakoja.

3p.

• vastaus osataan rajata huono-osaisiin ja syrjäytyneisiin (köyhät, sairaat, kerjäläiset) tai vertauksia tarkastellaan  ainakin yhden käsiteparin rikas/köyhä, vanhurskas/syntinen, nainen/mies näkökulmasta.
  yhden vertauksen syvällisempi tarkastelu tai 2-3 vertauksen maininta (esim. rikas mies ja Lasarus, nainen kaivolla, laupias samarialainen, syntinen nainen jne.).

5–6p.

• vastauksessa syvällisempää pohdintaa esim. Jeesuksen kriittisestä suhteesta  aikansa juutalaisuuteen ja sen tapoihin sekä fariseuksiin, suurpiirteisestä suhteesta perinnäissäännöksiin ja näiden herättämä närkästys.
• kiitettävässä vastauksessa kiinnitetään huomiota myös Jeesuksen vertausten päämäärään: missä määrin hän pyrki muuttamaan vallitsevia oloja?

3. Selitä oheisen Sieger Köderin maalauksen uskonnollista sisältöä.

3p.

• maalaus liitetty luomisen, luomiskertomusten tai myyttien/mytologioiden kontekstiin
  2–3 näihin liittyvää uskonnollista teemaa avattu (esim. luomisjärjestys, veden & ilman elementit, paratiisi, ihmisen sekä miehen ja naisen luominen, ihmiskeskeisyys, jumalakeskeisyys, Jumalan ylläpidon ajatus, syntiinlankeemus)

5–6p.

• uskonnollisia teemoja käsitelty syvällisemmin ja monipuolisemmin. Pohditaan kristillisen luomiskäsityksen ihmiskeskeisyyttä (esim. vertaillen kahta luomiskertomusta) tai kristillisen luomiskäsityksen suhdetta muiden uskontojen alkukertomuksiin tai luomiskäsityksen suhdetta luonnontieteen tutkimustuloksiin (esim. kreationismin maininta).

4. Marburgin uskontokeskustelussa vuonna 1529 yritettiin päästä yksimielisyyteen erimielisten uskontopuhdistajien välillä. Keskustelun osapuolet olivat wittenbergiläiset Martti Lutherin johdolla ja sekä sveitsiläiset teologit. Keskustelut eivät tuottaneet toivottua tulosta ja lopuksi Lutherin kerrotaankin todenneen: "Teissä on eri henki kuin meissä."
Selvitä Sveitsin uskonpuhdistuksen keskeiset vaiheet ja erityiskorostukset.

3p.

• Zwinglin ja/tai Calvinin lyhyt esittely
• 2–3 seuraavista: saarnan korostaminen, ehtoolliskäsitys, kuvainraasto ja kirkkotilan muuttaminen, Geneven nousu kalvinismin keskukseksi, teokratia, koko elämän uudistus / ns. protestanttinen etiikka

5–6p.

• jokseenkin kaikki edellä mainittu
• historiallinen esitys monipuolinen, sisältää kaikki tärkeät erityiskorostukset

5. Määrittele lyhyesti seuraavat termit ja käsitteet:
a) sakramentti
b) karisma
c) selibaatti
d) apostolinen suksessio
e) dogmi
f) transsubstantiaatio-oppi

• yleisesti käytössä olevat, oppikirjoista löytyvät määritelmät tuottavat kukin 1 p.
• huom! Pisteiden loppusumman täytyy olla tasaluku

6. Pohdi itsemurhaa kristillisen tradition näkökulmasta. Käytä vastauksessasi apuna oheista materiaalia.

3p.

• itsemurhakysymyksen tarkastelua kristillisessä traditiossa vähintään kahdesta näkökulmasta: esim. kymmenen käskyä ja erityisesti 5. käsky (älä tapa); elämän kunnioittamisen ja suojelemisen periaate, luomiseen ja Jumalaan perustuvat argumentit, ihmisen suhde Jumalaan ja lähimmäisiin (perheenjäsenet, sukulaiset, yhteisö), vapaan tahdon ongelma ja suhde itsemääräämiseen, historiallinen näkökulma (aikaisemmin jyrkkä kielto, nykyään lievä/sallittu).

5–6p.

• useiden edellä mainittujen lisäksi pohdinnassa mukana materiaalista nousevat teemat: itsemurha yksilöllisenä tekona (henkilökohtainen tragedia, individualismi, eksistentialismi) vs. yhteisöllisesti merkityksellisenä  ilmiönä ja näiden suhde kristilliseen traditioon.
• kypsässä vastauksessa voidaan pohtia mm. teon moraalia ja sen seurauksia, häpeän ja kunnian käsitteitä, marttyyriuden suhdetta itsemurhaan, kristillisen käsityksen suhdetta lainsäädäntöön.

7. Uskonto kotimaisessa kaunokirjallisuudessa. Valaise vastaustasi erilaisin esimerkein.

Vastaus voidaan rakentaa joko historiallisena että nykypäivän kirjallisuuskatsauksena, jossa keskitytään vain muutamaan esimerkkiin tai esitellään useampia kirjallisuudenlajeja tai kirjoja.  Kaunokirjallisuus ymmärretään laajasti käsittäen kertomakirjallisuuden (proosa, epiikka), runouden (lyriikka), draaman (näytelmät, kuunnelmat, TV- ja radiokäsikirjoitukset) sekä esseet.  Tietokirjallisuus ei ole kaunokirjallisuutta.

3p.

• uskontoa tarkastellaan parissa kaunokirjallisuuteen luettavassa teoksessa.

5–6p.

• vastauksessa tarkastellaan uskontoa muutaman esimerkin avulla syvällisemmin tai vastaus on rakennettu useamman lajin/teoksen esittelyn varaan.

8. Jeesuksen ensimmäiset seuraajat olivat juutalaisia, mutta pian julistus ylösnousseesta Kristuksesta levisi myös ei-juutalaisten pariin. Tällöin kysymys siitä, pitääkö myös ei-juutalaisten kristittyjen noudattaa juutalaisia tapoja, tuli ajankohtaiseksi.
a) Mitä juutalaisia tapoja esimerkiksi Paavali ei vaatinut ei-juutalaisia kristittyjä noudattamaan?
b) Mitä uskontohistoriallisia seurauksia tällä oli?

3p

• kaksi seuraavista: ympärileikkausta, puhtaustapoja ja juutalaista ruokavaliota ei vaadittu noudattamaan
• kristinuskon historiallinen ero juutalaisuudesta ja lähentyminen hellenismiin on jotenkin tuotu esiin.

5–6p.

• kaikki em. kolme seikkaa mainittu, ruokavaliota käsitelty yksityiskohtaisemmin
• pohdittu myös muita historiallisia seurauksia, esimerkiksi synagogan korvaamista kirkolla tai sapatin korvaamista sunnuntailla
• kristinusko erkaantuminen juutalaisuudesta kerrottu yksityiskohtaisemmin ja lukuisiin faktoihin nojautuen

+9. Pohdi median etiikkaa kristillisen ihmiskäsityksen valossa. Valaise vastaustasi ottamalla esimerkkejä eri viestintävälineistä.

Media ymmärretään lehtien (journalismi), radion ja TV:n ohella laaja-alaisempana käsitteenä, johon kuuluu esimerkiksi internet

3p

• vastauksessa on määritelty kristillinen ihmiskäsitys, jonka valossa tarkastellaan vähintään kahden medialajin etiikkaa esim. sananvapauden, yksilönoikeuksien (yksityisyyden suojan ja ihmisarvon), yhteiskunnallisen vastuun, ammatillisen koskemattomuuden jne. näkökulmasta.

5–6p.

• vastauksessa syvällisempi ja analyyttisempi ote esim. pohditaan median kehitystä ja sähköiseen viestintään liittyviä ongelmia (esim. tietosuojakysymykset), arvomaailman muutoksia (esim. mediavoiman käsite), globalisaation vaikutuksia, totuudellisuuden ongelmia. Myös kristillinen ihmiskäsitys hahmotettu monipuolisen pohdinnan avulla

7–9p.

• vastaus edellä mainituissa merkityksissä hyvin monipuolinen
• pohdintaosuudet korostuvat erityisen johdonmukaisina ja monipuolisesti asiaa ymmärtävinä

+10. Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen ortodoksinen kirkko ovat toimineet koko itsenäisyyden ajan julkisoikeudellisina yhteisöinä. Niiden lisäksi kristilliset ja ei-kristilliset uskonnolliset yhteisöt ovat voineet rekisteröityä uskonnonvapauslain perusteella. Rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien määrä vuosilta 1923-2007 käy ilmi oheisesta kuviosta. Suomessa toimii lisäksi erikokoisia yhdistys- ja säätiöpohjaisia kristillisiä ja ei-kristillisiä uskonnollisia yhteisöjä. Kaikki kirkot sekä kristilliset ja ei-kristilliset yhteisöt mukaan lukien voidaan sanoa, että Suomessa toimii vuoden 2007 tietojen perusteella noin 250-300 erilaista uskonnollista yhteisöä.
Pohdi, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet uskonnollisten yhdyskuntien määrän muutokseen suomalaisessa yhteiskunnassa vuodesta 1923 vuoteen 2007 asti.

3p.

• osataan hahmottaa kaavion peruslinjat siten, että 1980-luvulle saakka yhteisöinä lähinnä perinteiset kirkot, vapaakirkot ja muutama muu (esim. juutalaiset, Jehovan todistajat, mormonit). Viimeisen 25 vuoden aikana tullut runsaasti ns. uususkontoja sekä vanhojen maailmanuskontojen suomalaisia haaroja (esim. erilaisia muslimiryhmiä)
• osataan antaa joku vaikuttava tekijä

5–6p.

• edellisen lisäksi kuvattu yksityiskohtaisemmin historiallista muutosta
• osataan antaa useampi luonteva syy muutoksen selittäjiksi (esim. siirtolaisuus ja pakolaisuus, uskonnon yksilöllistyminen ja oman valinnan korostuminen, koulutuksen ja median luoma tietoisuus useista vaihtoehdoista)

7–9p.

• edellä mainitut asiat on selitetty monipuolisesti ja eri tulkintamahdollisuuksia punniten
• korkeimpiin pisteisiin voi yltää niin historiaa kuin yhteiskunnallista pohdintaa korostaen, kunhan faktapohja on runsas ja monipuolinen.