Yleistä: Hyvin tietopohjaisia kysymyksiä. Osittain kysymykset vaikeita (esim. kysymys 6). Selkeä etiikan kysymys puuttui kokonaan, opettajalähtöisestä näkökulmasta kaikista opettavista kurssista olisi hyvä olla kysymys. Uskontotieteellisiä kysymyksiä ansiokkaan paljon. Kysymysten taso oli tasainen.

1. Selvitä Raamatun ja Koraanin eroja

3 p.

• perustiedot: Raamattu uskonnon oman itseymmärryksen mukaan kirjakokoelma, eri aikakausilta, eri tekstilajeja, eri kirjoittajia
• koraani uskonnon oman itseymmärryksen mukaan suoraa Jumalan puhetta, yhdeltä ajalta, yhdenlaista tekstilajia (suurat)
• alkukielet: heprea ja kreikka vs. arabia
• jotain sisällön eroista, mutta tällöinkin ero kuvattava tarkasti: esim. “Raamattu kertoo Jeesuksesta, Koraani Allahista” ei ole tarkka väite
• vältetään pahimpia sellaisia virheitä, joissa pikemmin yhtäläinen piirre kuvataan eroksi, esimerkkejä seuraavassa

5–6 p.

• em. eroja eritelty tarkemmin, ei väitetä eroiksi piirteitä jotka pikemmin yhdistävät (kuten molempien kuuluminen Lähi-Idän kulttuureihin, molempien luonne pyhänä kirjana, molempia voidaan tarkastella joko kirjaimellisena totuutena tai historiallisena tekstinä, Allah ei ainakaan kielellisesti ole “eri jumala” kuin Elohim jne)
• koraanin alkukielisen tekstin erityinen luonne pyhänä kirjana vs. Raamatun käyttö käännöksinä
• sisällön erot oikein ja tarkasti kuvattuja
• kirjojen merkitys sekä uskonnollinen käyttö lisäansiota
• arvottavat kuvaukset eroista eivät ole hyviä
• korkeisiin pisteisiin voi päästä eri tavoin, mutta faktatietoa edellytetään

2. Anglikaanisen kirkon synty, erityispiirteet ja nykyinen asema

Kustakin osiosta max 2 p. sisältäen seuraavat:

• synty (max 2p): historiallinen konteksti (reformaatio) mainittu, tarkasteltu syntyyn vaikuttaneita tekijöitä (esim. jotkut seuraavista Henry VIII, Edward VI, Thomas Cranmer, Mary Tudor, Elisabet ja/tai aikaan liittyneet tapahtumat)
• erityispiirteet (max 2p): oppi, piispallinen järjestysmuoto, jumalanpalveluselämä, perusteoksia (Common Prayer Book)
• nykyinen asema (max 2p), joitakin seuraavista asioista: Englannin valtionkirkko, osa Englannin valtiomuotoa, maantieteellinen levinneisyys (esim. Kanada, Australia, Afrikka), kannattajamäärä, kirkkoa johtaa Canterburyn arkkipiispa, hajaannusta naispappeuskysymyksen johdosta, suuntaukset: matala- ja korkeakirkollinen

5–6 p.

• kysymyksen kaikki osa-alueet (synty, erityispiirteet ja nykyinen asema) käsitelty
• jäsentynyt, selkeä kuvaus
• erinomainenkin pelkkään historiaan jäävä vastaus yltää kolmeen pisteeseen

3. Miten armo. ansio ja lahja liittyvät toisiinsa kristillisessä opissa?

3 p.

• oikea peruskuvaus: armo ja lahja ovat samansuuntaisia käsitteitä ja kuvaavat sitä, miten pelastus ja hengellinen elämä ovat Jumalan työtä ihmisessä. Ansio puolestaan liittyy ihmisen omiin suorituksiin ja on siinä mielessä erilainen käsite
• joitain kristillisen opin perustotuuksia mainittu, esim. pelastus on Jumalan armon vaikutusta, lahjaa eikä ansiota. Tai: kasteen lahja, ehtoollisessa Jumala lahjoittaa meille itsensä. Anteeksiantaminen eräänlaisena armon kuvauksena

5–6 p.

• historiallinen ulottuvuus: eri kirkkojen käsitys armosta ja ansiosta (esim. predestinaatio, katolinen kirkko, aneet)
• Myös sellainen tapa, jossa käsitettä yhtäältä pohditaan “maallisessa” perusmerkityksessään ja sitten tarkastellaan uskonnollisen/ opillisen käytön yhtäläisyyksiä ja eroja suhteessa perusmerkitykseen, voi johtaa korkeimpiin pisteisiin.

Tällöin vastauksessa voi pohtia myös esim. sitä miten armo on oikeudellinen termi ja miten ihminen/tuomari voi armahtaa ja millainen armo tällöin on kyseessä.

• tärkeää on korkeissa pisteissä myös se, että tehtävänannon sanat “liittyvät toisiinsa” on huomioitu
• sanoihin liittyvät paradoksit/sisäiset jännitteet, ovat lisäansio, samoin raamattuliittymät

4. Selitä oheisen Bernt Notken alttaritaulun uskonnollista sisältöä.

3 p.

• tunnistettu tapahtumat (Jeesuksen kaste & kuolema/ristiinnaulitseminen)
• joitakin uskonnollisia merkityksiä/sisältöä kasteelle (Jeesukselle tai kaste kristityille)
• joitakin uskonnollisia merkityksiä/sisältöä Jeesuksen kuolemalle/ristiinnaulitsemiselle
• kolminaisuuden teema huomattu
• myös Raamatun kertomusten tarkempi kuvaus mahdollinen

5–6 p.

• edellä mainittujen kohtien syvempi tarkastelu ja pohdinta
• kolminaisuuden tarkempi erittely ja merkitys

Kuvien henkilöt (opettajille tiedoksi):

• Jeesusta kannatteleva henkilö ei ole paavi vaan Isä Jumala
• Jeesuksen kastaa Johannes Kastaja
• Pyhä Henki kyyhkysen muodossa

5. Miksi a) Johannes (Juhana) Gezelius vanhempi, b) Anders (Antti) Chydenius ja c) Lars Levi Laestadius ovat merkittäviä Suomen kirkkohistoriassa?

• Turun piispa 1600-luvulla
• kansanopetuksen kehittäjä
• suomenkielisen uskonnollisen kirjallisuuden laatija

6. Eräässä Vanhan testamentin apokryfikirjassa, Sirakin kirjassa, on laaja Israelin historian kuvaus, jossa kerrotaan useasta merkkihenkilöstä. Hyödynnä seuraavia Sirakin kirjan kuvauksia ja kerro lyhyesti, mihin Vanhan testamentin kuvaamiin tapahtumiin henkilöt liittyvät.

Jokaisesta kohdasta max 2 p. Vaaditaan seuraavat sisällöt:

• Nooa: vedenpaisumuskertomus/alkukertomukset, konteksti, vedenpaisumuskertomuksen merkitys
• Joosua: israelilaisten johtaja, Kanaaninmaan valloitus, oma kirja VT:ssa
• Nehemia: profeetta, paluu Babylonian pakkosiirtolaisuus, yhteiskunnallinen julistus, oma kirja VT:ssa
• lyhytkin vastaus voi yltää kiitettäviin pisteisiin

7. Uusimmassa tutkimuksessa on kritisoitu ajatusta hindulaisuudesta yhtenä uskontona. Pohdi syitä tähän arvioimalla oheisia tekstejä.

3 p.

• on nähty erilaisuutta tekstinäytteiden välillä, esim. 1. sitaatti korostaa yhtä ylempää voimaa ja 3. taas monia jumalia; 2. kieltää riitit ja 3. taas korostaa rituaalien merkitystä.
• lisäksi on sidottu näitä huomioita kurssien oppisisältöön, esim. alueellinen erilaisuus (esim. mitä jumalaa palvotaan), monia pyhiä kirjoja, monia vapautumisen teitä, kastien erot uskonnon harjoituksessa (eri temppelit, kastittomat eivät saa lukea veda-kirjoja), erilaiset jumalakäsitykset jne.

5–6 p.

• edellä mainitut seikat on esitetty jäsentyneesti ja monipuolisesti
• tekstejä on arvioitu paitsi erojen, myös yhteisten piirteiden kautta: esim. kaikissa pyritään luottamaan johonkin ihmistä itseään korkeampaan voimaan, kaikissa korostetaan arkielämää ja välittömän kokemuksen piirissä olevia asioita (3:ssa ehkä vähemmän kuin muissa jne)
• kysymyksen fokus on kirkas: pyritään arvioimaan teesiä, jonka mukaan hindulaisuus ei muodosta yhtä yhtenäistä uskontoa. Arvioidaan sitä, puhuvatko tekstit enemmän teesin puolesta kuin sitä vastaan, esim. suhteessa monismiin (Brahman) tai karman lakiin. Pohditaan tämän valossa syitä mainittuun teesiin riippumatta sen totuusarvosta.

8. Kirkon perustehtäviin on aina kuulunut diakonia. Suomessa kirkko on kantanut päävastuun sosiaalisen hädän lievittämisessä aina 1800-luvun jälkimmäiselle puoliskolle asti. Tämän jälkeen yhteiskunta osallistui voimakkaammin sosiaalisen vastuun kantamiseen. Miten diakoninen vastuu toteutuu nykyään? Käytä hyväksesi alla olevia tutkimustuloksia.

3 p.

• diakonian määrittely
• sijoittaminen suhteessa sosiaaliturvaan ym. yhteiskunnallisiin auttamisjärjestelmiin
• diakonian asema ‘viimeisenä luukkuna’ ymmärretty (kun mikään muu ei enää auta, tukeudutaan kirkkoon; mahdollisesti lama-aika esimerkkinä)
• materiaaliin viitattu

5–6 p.

• syvempi sosiaaliturvan ja diakoniatyön välisen työnjaon pohdinta (esim. kirkon ja valtion rooli, problematiikka: pitäisikö kirkon hoitaa niitä, joita yhteiskunta ei kykene hoitamaan? Erinomaisessa vastauksessa pohditaan miksei yhteiskunta kykene auttamaan)
• yhteiskunnallisen tilanteen analysointi (köyhyyden/kurjuuden käsittely)
• selkeä ja perusteltu vastaus kysymykseen: miten diakoninen vastuu toteutuu nykyään
• materiaalia käytetty

3 p.

• kirkkovuoden käsite tuttu ja selitetty pääosin: adventista tuomiosunnuntaihin ulottuva jakso, jonka kohokohtia joulu, pääsiäinen, eräät muut juhlapyhät
• osataan selittää arjen ja pyhän ja erilaisten aikojen vaihtelun merkitys itse uskonnossa: esim. pyhän kokeminen, hiljentymisen tarve, palvonta sekä nähdään jokin yhteiskunnallinen merkitys, esim. levon ja työn vaihtelu, lomien merkitys perheen ja suvun kannalta, toisaalta ongelmat tuotannon katketessa, palvelujen vähetessä pyhinä
• muiden uskontojen aikakäsitysten arviointi on virhe: käsite kirkkovuosi viittaa vain kristinuskoon

5– 6 p.

• edelliset asiat on selitetty jäsentyneesti ja niin, että sisältöä ja merkitystä osataan valottaa sekä positiiviselta (lepo, yhdessäolo, pyhyys) että kriittiseltä (tehtaiden seisokit, muotomenot ja pakottaminen uskontoon jne.) kannalta
• vastauksessa ei tarkastella asiaa vain yksilön taikka perheen kannalta, vaan myös uskonnollisen yhteisön ja yhteiskunnan kokonaisuuden näkökulma on otettu huomioon, esim. talouselämä, palvelujen tarjonta, uskonnon piiristä yhteisen tapakulttuurin eri puolet, juhlien hengellinen merkitys
• pisteisiin voi päästä myös kirkkovuoden lukuisten pyhien sisällön ja merkityksen ansiokkaalla kuvailulla + viittaamalla yhteiskunnalliseen merkitykseen

7–9 p.

• korkeimmissa pisteissä korostuu yhteisön ja yhteiskunnan kokonaisuuden huomioon ottaminen, samalla kun yksilöllinen ulottuvuus pidetään myös esillä
• korkeimmissa pisteissä pitäisi olla mukana myös joku uskonnollista aikakäsitystä hahmottava asia, esim. kalendaaririitti tai syklinen/lineaarinen aika (kristittyjen aikakäsitys lineaarinen, mutta sen sisällä kirkkovuosi ja kristityn elämä kulkee syklinä)
• “sisällön” ja “merkityksen” tarkka hahmottaminen: sisältöön kuuluvat erilaiset faktat, merkitykseen ennen muuta se, miten ko. fakta edesauttaa yksilön tai yhteisön hyvinvointia tai (mahdollisesti) muodostuu sille ongelmaksi

+10. Askeettinen perinne maailmanuskonnoissa. Tarkastele kysymystä kolmen maailmanuskonnon näkökulmasta.

3 p.

• käsite askeesi määritelty: esim. henkinen harjaantuminen kieltäytymisen kautta; kieltäytyminen henkisistä ja ruumiillisista nautinnoista korkeamman päämäärän saavuttamiseksi (esim. ruoasta pidättäytyminen, paasto, itsensä ruoskiminen/kiusaaminen, unirytmin muuttaminen jne.)
• askeettisen perinteen lyhyt käsittely vähintäin kahdessa maailmanuskonnossa

5–6 p.

• käsitteen tarkempi ja monipuolisempi määrittely
• kolmen maailmanuskonnon askeettisen perinteen tarkempi esittely
• askeesi on ymmärretty kokonaisvaltaisesti, ei vain ruokavaliona tai pukeutumisena
• kontekstien merkitys: luostarilaitos, kilvoituselämä
• kysymystä voi tarkastella myös historiallisesta näkökulmasta, mutta jääminen historiaan ei riitä kaikkein korkeimpiin pisteisiin

7–9 p.

• edellä mainittujen asioiden syvällisempi käsittely
• askeesin yhteys uskontojen oppirakennelmaan (esim. pelastuskäsitys, buddhalaisuudessa ja islamissa yltiöaskeesi ei ihanne, sadhujen oppi omistautumisesta jumalille, sielun ja ruumiin yhteys, maailmasta kieltäytymisen idea, sulautuminen jumaluuteen)
• lisäansiona uskontojen vertailu