EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO

Työryhmä: Liisa Franssila-Ylinen, Markku Heikkilä,  Marja Honkaheimo, Seppo Nyysönen, Mikael Sorri, Eija Suokko, Matti Tiilikainen, Irma Vuorio-Hellman

Työryhmä piti kysymysten aihepiirejä hyvinä, mutta kysymyksenasettelua vaativana. Kysymysten aihepiiri oli yhteiskuntapainotteinen.  Jotkut kysymykset on mahdollista ymmärtää useammalla eri tavalla.


1. Hindulaisuus Intian demokratian ongelmana

3 p.

• kastilaitos ja sen joitakin demokratiaa estäviä piirteitä; kastilaitoksen eriarvoistava merkitys

5–6 p.

• kastilaitos poistettu demokratian vuoksi, mutta elää edelleen kansan keskuudessa
• lisäansioina joitain seuraavista:yleinen uskonnollispoliittinen tilanne
• kysymys tasa-arvosta ja ihmisoikeuksista
• hindulaisuuden opillisten piirteiden (karma, dharma, kastien jumalallinen alkuperä) yhdistäminen poliittiseen elämään
• sen ymmärtäminen, ettei hindulaisuus ole Intian ainoa uskonto (huomioidaan esim. buddhalaisuuden ja islamin merkitys)
• dalit-teologian mainitseminen

2. Miten kristinusko irtautui juutalaisuudesta?

3 p.

• pakanalähetys, apostolien kokous (mm. Paavalin merkitys)
• kristinuskon leviäminen juutalaisen kulttuurin ulkopuolelle (joitakin asioita)
• rajan vetäminen juutalaisuuden ja kristinuskon välille

5–6 p.

• eron tekeminen juutalaiskristittyjen ja hellenistikristittyjen välille, Messiaan odotus – ylösnousemususko
• opilliset kysymykset ja niiden eriytyminen
• kristinuskon leviämisen edellytykset Rooman valtakunnassa
• irtautumisen merkitys kristinuskolle

3. Diakonian raamatulliset perusteet

3 p.

• käsitteen diakonia ymmärtäminen (ei vaadita tarkkaa määritelmää, mutta osoitus siitä, että kokelas ymmärtää, mitä käsite tarkoittaa)
• kaksi aihetta esitelty: rakkauden kaksoiskäsky, kultainen sääntö, Paavali, omaisuuden yhteys alkuseurakunnassa – varat köyhille, vuorisaarna, Jeesuksen oma toiminta ja vertaukset

5–6 p.

• useampia em. aiheita esitelty sekä niiden merkitystä analysoitu
• lisäansio: diakonia-käsitteen syvällisempi pohdinta

4.  Pohdi kahden regimentin eli kahden hallinnan opin merkitystä suomalaisessa nyky-yhteiskunnassa. Mitä mahdollisuuksia ja ongelmia näet?

3 p.

• regimenttiopin ymmärtäminen
• jokin huomio suomalaisesta yhteiskunnasta mahdollisuuden tai ongelmallisuuden näkökulmasta: yhteiskunnan sekularisoituminen, kirkon ja valtion suhteet, kirkon itsenäisyys, piispojen erilaiset yhteiskunnalliset kannanotot

5–6 p.

• useampia em. kohtia
• mahdollisuuksien ja ongelmien syvempi analyysi
• lainkäytön  ja evankeliumien roolien pohdinta

5. Kirkon vaikutus kansanopetuksen kehitykseen Ruotsin vallan ja autonomian aikana.

3 p.

• riittävä ajallinen määrittely, kokelaan tulee oivaltaa kysytty ajanjakso (vastaus voi kuitenkin alkaa vasta reformaatiosta)
• selostettu 2–3 kirkollisen kansanopetuksen muotoa (esim. kerjäläisveljet ja papit katolisella ajalla, katedraalikoulut, kirkkojen koristelu, papisto ja lukkarit luterilaisella ajalla, reformaation merkitys lukutaidolle, saarnan merkitys, rippikoulu, lukkarikouluista kiertokouluun, katekeetat pohjoisessa)

5–6 p.

Lisäksi joitakin seuraavista:

• ajallisten kehitysvaiheiden hallinta
• useita vaikutusyhteyksiä käsitelty
• painopisteen siirtyminen kirkolta valtiolle
• yhteiskunnan merkitys (kansakoulun perustaminen, kouluhallinnon siirtyminen kirkolta yhteiskunnalle)

6. Pohdi hyvän johtajan ominaisuuksia kristillisen etiikan ja perinteen valossa

Vastauksen voi rakentaa usealla eri tavalla: raamatulliset esikuvat Mooseksesta Jeesukseen/ historialliset esikuvat/ valtiolliset ja kirkolliset johtajat/ nykypäivän johtajat/ moraalifilosofinen johtajuus-analyysi/vastaus voi rakentua myös pelkästään kristillisen ihmisnäkemyksen ja työkäsityksen  pohjalle

3 p.

• kaksi hyvän johtajan ominaisuutta (oikeudenmukaisuus, rehellisyys, esikuvallisuus, tasa-arvo, inhimillisyys, demokraattisuus, karismaattisuus, yhteisön tuntemus ja asiaperusteiden hallinta)

5–6 p.

• esitelty useampia hyvän johtajan ominaisuuksia ja tarkasteltu niitä riittävästi kristillisen etiikan ja perinteen valossa
• alustava ihmis- ja asiajohtajuuden erottelu (vrt. psykologian kurssit)

7. Missä muodoissa kirkot ovat toteuttaneet lähetystyötään?

3 p.

• lähetystyön määrittely
• vastauksen näkökulma voi olla maailmanlaajuinen tai kotimainen
• käsitelty ainakin kahta lähetystyön muotoa (julistus, opetus, filantropia, sairaanhoito, sosiaalihuolto, miekkalähetys, imperialismin ja lähetyksen yhteistyö)

5–6 p.

• useita lähetystyön muotoja
• historiallinen ulottuvuus
• modernin lähetystyön (1800-luvulta lähtien) tarkastelu riittää korkeimpiin pisteisiin

Vastauksessa voi käsitellä myös esim. MAP-kirkon lähetystyötä, kaste- ja lähetyskäskyn maininta vastauksessa ei pakollista.


8.  Mitä kristillisiä symboleita maalauksessa esiintyy ja mitä se kertoo Jeesuksen kastamisesta?

3 p.

• vähintään kaksi symbolia (vesi, kyyhkynen, sädekehä, risti, enkelit, Johannes Kastaja), jotka on liitetty kastamiseen

5–6 p.

• useampia symboleita ja niiden yhteys Jeesuksen kasteeseen analysoitu hyvin (esim. Jeesuksen kasteeseen liittyvä dogmaattinen tai raamattutiedollinen analyysi)

9. Mitä oheinen kuvio kertoo suomalaisten Jumala-uskon muutoksista 1990-luvulla? Pohdi, mistä muutokset johtuvat.

3 p.

• kuvion tulkinta ja keskeisten muutosten havaitseminen

5–6 p.

• Jumala-uskossa tapahtuneiden muutosten aikahistoriallisten syiden monipuolinen pohdinta (esim. lama, uskonnon ja uskon asema mediassa, kirkon työmuodot tulleet elämänläheisemmäksi ja modernisoituneet, monikulttuurisuus, teknologian kehitys, sodat à turvattomuuden tunteen lisääntyminen ja turvan hakeminen kirkosta, kiinnostus perinteitä kohtaan kasvanut)
• lisäansiona tilastollisen tiedonhankinnan arvioiminen

+10. Miten Vuorisaarnan vihollisenrakkauden käskyä on tulkittu kristinuskon historiassa ja länsimaisessa kulttuurissa? Arvioi tulkintoja.

3 p.

• selostettu pari tulkintaa kristinuskon historiasta tai länsimaisessa kulttuurissa (Jeesus, marttyyrit, Fransiscus, pasifismi eri aikoina, kirkkojen eettisen opetuksen analysointi, Tolstoi, Järnefelt, Äiti Teresa, laupeudentyö, kuolemanrangaistuksen poistaminen, YK:n ihmisoikeusjulistus, Punainen Risti, Vuorisaarnan )

5p.

• neljän eri näkökulman perusteltu esille ottaminen

7–9 p.

• useampia tulkintoja ja niiden syvällinen analysointi
• tiedon monipuolinen soveltaminen
• syvällinen essee vihan-rakkauden akselilla yhdistettynä Vuorisaarnan teemoihin ja moraalikäsitteisiin. Pohdinnassa voi tulla esille ihanteiden ja realismin välinen ristiriita (esim. oikeutetun sodan problematiikka)