Pisteytysohjeita olivat laatimassa Liisa Franssila-Ylinen, Outi Könni, Liisa Odiah, Risto Saarinen, Mikael Sorri, Eija Suokko, Anja Tolonen ja Antti Vanne.

Työryhmä piti kysymyksiä sopivasti soveltavina, keskeisistä aihepiireistä nousevina ja rajattuina, mutta myös vaativina.


1. Selosta ja arvioi vähintään kolmea uskonnon luokitteluperiaatetta

3p.

• Osattu mainita ja oikein tulkita kolme kirjallisuudessa esiintyvää luokitteluperiaatetta, esim. kirjauskonnot-kirjoituksettomat, maailmanuskonnot-etniset uskonnot, varhaiskantaiset-korkeauskonnot, perustetut-ei-perustetut, polyteistiset-monoteistiset-muut, pelastususkonnot-muunlaiset uskonnot, syklinen-lineaarinen aikakäsitys, pelkät runsaat luokittelut yltävät korkeintaan neljään pisteeseen

5–6p.

• Kolme luokittelua riittää täysiin pisteisiin, jos niitä on selostettu tarkemmin
• Luokitteluja selostettu laajemmin, ymmärretty erilaisten luokittelujen suhteellisuus
• Korkeimpiin pisteisiin voi päästä monilla tavoilla, mutta kypsää arviointia edellytetään

2. Vertaile Jeesuksen ja Muhammedin roolia heidän vaikutuksestaan syntyneissä uskonnoissa

3p.

• Osattu antaa yksi yhtäläisyys (esim. profeetallisuus, molemmat kertovat Jumalan tahdon, molemmilla keskeinen merkitys uskonnon synnyssä) ja yksi ero (Jeesus myös Jumala, Muhammed pyhän kirjan kirjoittaja, Jeesusta voidaan kuvata taiteessa kuvilla jne.)

5–6p.

• Osattu antaa vähintään kaksi yhtäläisyyttä ja eroa, edellisten lisäksi esim. opetuksen sisältöön liittyviä eroja
• Osattu myös kuvata funktionaalisia eroja, so. "rooleja", esim. ketä rukoillaan, kuka voi olla palvonnan kohde, kuka varsinaisesti tuottaa uskonnollisen pelastuksen jne.

3. Kirkon historiassa on ollut monia merkittäviä naisia aina Uuden testamentin ajoista nykypäivään asti. Pohdi naisten merkitystä kristillisen kirkon historiassa. Havainnollista vastaustasi esimerkein.

3p.

• Mainittu 2–3 naista, esim. Maria, Jeesuksen äiti, Magdalan Maria, pyhä Birgitta, äiti Teresa
• hiukan vedetty linjaa Raamatusta kirkkohistoriaan ja jotain naisten merkityksestä

5–6p.

• Kiitettäviin pisteisiin riittää neljän naisen maininta (Vanhan testamentin naisten merkityksen pohdinta kirkon historiassa lisäansio)
• Naisten merkitys osattu kuvata yleisemmällä tasolla, myös epätasa-arvoa jonkun verran tematisoitu. Kriittisyyttä vaaditaan, esim. katteeton naismyönteisyyden ylistys ei ansio.
• Kaikkien aikakausien käsittelyä ei vaadita kiitettäviin pisteisiin

4. Miten jumalanpalvelus muuttui reformaation seurauksena?
3p.

• Päämaininnat jumalanpalvelusuudistuksesta, esim. kolme seuraavista: kansankielisyys, saarna, virsilaulu, muut opetuselementit, jotain ehtoollisesta ja kirkkotilan käytöstä

5–6p.

• Myös uudistusten perusteluja osattu kuvata tarkemmin, esim. kansanopetuksen ja Raamatun tuntemisen ajatus saarnassa ja virsissä, seurakunnan aktiivisuus ja osallisuus jumalanpalveluksen toimittamisessa
• Kirkkotilan käytöstä tai sisustuksesta mielellään jotain
• Ehtoollisopin seikkaperäistä selvittämistä ei vaadita välttämättä, mutta on huomattava lisäansio
• Pelkällä luterilaisuuden käsittelyllä voi päästä täysiin pisteisiin, eri protestanttisten kirkkokuntien käsittely on lisäansio
• On lisäansio mainita, että läntisen jumalanpalveluksen rakenne säilyi

5. Miten Suomessa syntyneet herätysliikkeet ovat suhtautuneet kirkkoon 1800-luvulta lähtien?

3p.

• Yleinen kuvaus pietismin yksilöllisen uskonnollisuuden, "herätyksen" tarpeellisuudesta ja siitä kumpuavasta kirkkokritiikistä: kirkko muotomenoja, ei tue yksilön hartautta
• Pari herätysliikettä nimeltä mainittu

5–6p.

• Herätysliikkeitä esitellään yksilöidymmin, samoin niiden esittämää kritiikkiä ja parannusehdotuksia
• Ymmärretty, että kritiikistä huolimatta herätysliikkeet säilyivät kirkon sisällä
• Osattu nähdä herätysliikkeiden kirkkoa rikastuttava merkitys (esim. nuorisotyö, hartauskirjat, musiikki, papiston hengellinen koti)
• Seuraavat eivät virheitä, vaan lisäansioita: (vapaakirkollisuus ja eriuskolaisuus oikein ymmärrettyinä), kastekysymys, eettiset kysymykset, alkoholismin ongelma
• Hyvä vastaus voi painottua myös uusimpiin aikoihin

6. Mitä kristinuskossa opetetaan kuolemanjälkeisestä elämästä?

3p.

• Uskontunnustuksessa esiintyvät teemat: ruumiin/kuolleiden ylösnousemus, iankaikkinen elämä, Jeesus elävien ja kuolleiden tuomarina. Terminologia saa jonkin verran vaihdella (esim. sielun kuolemattomuus hyväksyttävää, sielunvaellus ei)
• Mielellään jokin raamattuliittymä, esim. Jeesukselta tai Ilmestyskirjasta

5–6p.

• Pohdiskelevampi raamattuaineiston hallinta ja ihmiskäsitystä hahmottavampi ote asiaan, esim. jonkin seuraavan avulla: kysymys sielusta ja ruumiista, kysymys armosta, uskosta ja teoista pelastukseen vaikuttavina tekijöinä, kysymys rangaistusten ja palkkioiden moraalisesta oikeutuksesta, eri kirkkokuntien käsittely, vertailu toisiin uskontoihin

7. Miten eri aikakausien kirkkoarkkitehtuuri ilmentää kirkon tehtävää ja sen pyhyyttä? Käytä vastauksesi tukena oheisia kuvia.

3p.

• Jotakin kirkon pyhyydestä tai tehtävästä omalla aikakaudellaan
• Osataan tunnistaa joitain historiallisia muotoja ja käsitteitä: esim. romaaninen vs. goottilainen tyyli, basilika, ristikirkko, modernin tyylin piirteitä kuten funktionalismi

5–6p.

• Arkkitehtuurin suhde aikakauteen on selitetty, esim. keskiajalla kirkot luostarien yhteydessä, kirkot syntyivät vanhoille palvontapaikoille, maallistuminen
• Kirkon tehtävästä, erityisesti jumalanpalvelukseen soveltuvuudesta, on tekstiä
• Kirkon pyhyyden elementtejä on tunnistettu, esim. tornien kurottautuminen taivaaseen, ristin muodon symboliikka, kuorin sijainti jne.

8. Pohdi, millaisia eettisiä ongelmia terveydenhuollon toimenpiteiden priorisointi aiheuttaa ja miten niitä voidaan kristillisen etiikan avulla käsitellä.

3p.

• On ymmärretty, että kysytään hoidettavien asettamista tärkeysjärjestykseen rajallisten taloudellisten voimavarojen puitteissa
• Esitetään jokin kristillisestä etiikasta käsin perusteltavissa olema normi, esim. elämän säilyttäminen, ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vastavuoroisuuden periaate

5–6p.

• Edellisen lisäksi kysymys osataan asettaa yhteiskunnallisiin asiayhteyksiin (verovarat rajalliset, lääkkeitä ja hoitoja tulee aina uusia ja ne ovat kalliita, hyödyt voivat olla vähäisiä)
• Eettinen pohdinta kypsempää erityisesti sen suhteen, miten yleisistä normiperiaatteista voidaan johtaa konkreettisia suosituksia
• Hyvien kysymysten ja näkökulmien esittäminen on arvokasta

9. ”Lapsi on syntyessään moraalisessa mielessä ’tabula rasa’ eli tyhjä taulu. Lapsi ei siis tiedä hyvän ja pahan, oikean ja väärän eroa, vaan oppii moraalin kasvatuksen ja elämänkokemusten välityksellä.” Arvioi tällaista näkemystä yksilön moraalin synnystä kristillisen ihmiskäsityksen ja etiikan kannalta.

3p.

• Osataan suhteuttaa synnynnäisen ja opitun erottelua kristillisen ihmiskäsityksen (esim. joku seuraavista: synnynnäinen hyvyys, pahuus, perisynti, luonnollinen moraalilaki, järki, omatunto)
• Osataan miettiä sitä, edellyttääkö kristillinen ihmiskäsitys jonkinlaisen ”synnynnäisen” tai ”luonnollisen” moraalin

5–6 p.

• Edellisiä teemoja käsitellään syvemmin ja päädytään arvioihin, joiden voi katsoa luontevasti seuraavan omaksutuista lähtökohdista
• Ei edellytetä sitä, että jokin tietty moraalikäsitys olisi täsmälleen kristillinen. Toisaalta edellytetään, että kokelas osaa pohtia moraalisen moninaisuuden ja arvojen pluralismin kysymyksiä

+10. Oheinen taulukko ja kaavio kuvaavat maailman uskontotilanteen kehitystä 1900-2002 sekä ennustetta vuodelle 2025. Pohdi, millaiset syyt vaikuttivat kuvattujen muutosten taustalla.

3p.

• Taulukon ja kaavion oikean sisälukemisen lisäksi tunnistetaan yleisen tason elementtejä, esimerkiksi yhteys väestönkasvuun, uskontokuntiin kuulumattomien sekä ateistien määrän nousu ja toisaalta samana pysyminen viime vuosikymmeninä, suurten uskontojen yleinen stabiilisuus.
• Jonkinlaista pohdintaa edellytetään jo tähän

5–6p.

• Korkeammissa pisteissä syysuhteiden luonteva ja monipuolinen tunnistaminen ja perusteleminen on avainasemassa. Esim. ateismin ja uskontokuntiin kuulumattomuuden yhteys toisaalta kommunismiin, toisaalta länsimaiseen uskonnonvapauteen. Kristinuskon ja islamin nousun yhteys väestönkasvun lisäksi lähetystyöhön

7–9p.

• Maanosa- tai maakohtaisia esimerkkejä käsitelty hyvin
• Eräiden väkirikkaiden valtioiden, erityisesti Kiinan ja Intian, sijoittaminen taulukon puitteisiin
• Juutalaisuuden ja holokaustin yhteys (myös 2. ja 3. sukupolvessa) hyvä lisäansio, mutta voitaneen vaatia vain ihan korkeimpiin pisteisiin
• Lisäansiona sen pohtiminen, ketkä kuuluvat ateistien, uskontokuntiin kuulumattomien ja muiden ryhmään