Ev.lut. uskonto, reaali syksy 2005/ pistesuositukset.
Laativat Virpi Mäkinen ja Risto Saarinen
1. Islam Suomessa
3p.
- Tunnistetaan yksi muslimiryhmä (tataarit, somalit, arabimaiden pakolaiset/ siirtolaiset) ja kuvataan heidän taustaansa ja tapojaan (esim. moskeijat, oma uskonnonopetus)
- Muslimien kokonaismäärästä ei anneta väärää suuruusluokkaa olevia lukuja (lukuja ylipäätään ei vaadita kolmeen pisteeseen)
5–6p.
- Tunnistetaan sekä kauemmin Suomessa olleet tataarit että vastikään tulleita ryhmiä
- Näiden taustaa ja tapoja osataan kuvata
- Muslimien kokonaismäärä osataan arvioida suuruusluokaltaan oikein
2. Selitä lyhyesti seuraavat käsitteet: teismi, deismi, panteismi, polyteismi, agnostisismi ja ateismi
- Jokaisesta käsitteestä 1 p., lyhyet määritelmät ovat riittäviä
3. Paavalin toiminta ja keskeiset ajatukset
3p. kaksi seuraavasta kolmesta:
- Paavali kirjoitti Uuden testamentin keskeisiä kirjeitä
- Määritteli näkemyksiä esim. Jeesuksen pelastustyöstä, seurakunnan elämästä
- Paavalin lähetysmatkat ja Apostolien tekojen kuvaus niistä tunnetaan jollain lailla
5–6p. lisäksi
- Useita kirjeitä on mainittu nimeltä ja niiden sisällöstä tehdään selkoa
- Paavalin rooli juutalaisuudesta erkaantuneena apostolina tulee jotenkin esiin
- Korkeisiin pisteisiin voidaan kuitenkin päästä useammalla eri tavalla, kunhan vastaus on monipuolinen ja faktoiltaan oikein
4. Kirkkojen suhde teollistumiseen ja työväenliikkeeseen 1800–1900-luvuilla
3p.
Kaksi tai kolme seuraavista:
- Työväenliikkeen synty, sosialismi, Marx
- Protestanttisissa kirkoissa papisto samastui porvaristoon, kirkkojen epäluulo työväkeä ja sosialismia kohtaan
- Kirkkojen sosiaalinen työ, diakonia
- Pelastusarmeijan synty ja merkitys
- Kristilliset sovellukset työväenliikkeen aatteista
- Katolisen kirkon linjauksia
5–6 p.
- Työväenliikkeen synnyn tarkempaa historiallista pohdintaa
- Sekä teollistuminen että työväenliikkeen synty selostettu
- Useimmat edellä mainitut näkökulmat on esitetty kypsällä tavalla
5. Ranskalainen teologi Alfred Loisy totesi vuonna 1902: "Jeesus julisti Jumalan valtakuntaa, ja seurauksena oli kirkko." Arvioi kriittisesti lausuman edellyttämää jännitettä Jeesuksen julistuksen ja toteutuneen historian välillä.
3p.
- Vastaaja oivaltaa ajatuksen, että kirkko ei ole aina kyennyt toteuttamaan Jeesuksen alkuperäistä opetusta ja osaa ottaa siihen jollain lailla kantaa
- Jokin esimerkki tarvitaan
5p.
- Vastaaja osoittaa lisäksi, että Jumalan valtakunta on Jeesuksen julistuksen keskeinen käsite (monet esimerkit lisäansio, maininta siitä että kirkkokäsite ei juuri esiinny Jeesuksella, lisäansio)
- Vastaaja pohtii kypsästi alkuperäisen julistuksen ja myöhemmän instituution välisiä suhteita
6. Kuinka Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa hallitaan?
3p.
- Osattu nimetä kirkollisen hallinnon perusyksikköjä: kirkolliskokous, hiippakunnat (tuomiokapituli, piispat), paikallisseurakunta (piispainkokousta ja kirkkohallitusta ei vaadita kolmeen pisteeseen)
5–6p.
- Edellä mainittuja yksikköjä on selostettu toiminnan näkökulmista ja vallanjaosta käsin (esim. piispat valvovat pappeja, taloudesta päättää etupäässä paikallissrk, osin muut).
- Korkeimmissa pisteissä sekä paikallisseurakunnan että kokonaiskirkon näkökulma jollain lailla mukana
7. Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiset auttavat mielellään sekä lähellä että kaukana olevia lähimmäisiään. Päämotiivina on auttamishalu(Anne Yeung, Individually Together, 2004). Millaisia kristilliseen etiikkaan ja nimenomaan luterilaiseen perinteeseen liittyviä perusteita löydät tutkimustulokselle?
3p.
- Vastaaja mainitsee jonkin kristillisen etiikan perusperiaatteen (kultainen sääntö, lähimmäisen tarve auttamisen kriteerinä; omatunto, kymmenen käskyä ja rakkauden kaksoiskäsky käyvät myös) ja osaa kytkeä tämän asian auttamishaluun
5p.
- Vastaaja osaa luontevasti kytkeä em. kaksi asiaa (esim. kymmenen käskyä ei suoraan tarjoa auttamiskäskyä, kultainen sääntö sen sijaan kyllä)
- Osataan myös pohtia suomalaisen ja nimenomaan luterilaisen perinteen vaikutusta, esim. kansanopetuksen, rehellisyyden, talkooavun tai muun eettisen perinteen kautta
- Hyvän vastauksen voi laatia useammalla eri tavalla, kunhan silta etiikasta ja perinteistä itse teemaan rakennetaan uskottavasti
8. Tarkastele Tyko Sallisen herätysliikeaiheista maalausta "Hihhulit" (1918). Miten taiteilija kuvaa uskonnollista kokemusta?
3p.
- Uskonnollisen kokemuksen määrittely
- Herätysliiketaustan tunnistaminen jollain tavoin
5–6p.
- Uskonnollisen kokemuksen ja herätysliikkeen suhdetta osataan pohtia
- Kuvan elementtejä on osattu lukea: naiset, herätys maaseudun elämänmuodon ilmiönä, hurmoskokemukset
- Korkeimpiin pisteisiin voi yltää useammalla eri tavalla, esim. uskonnollisen kokemuksen näkökulmasta taikka herätysliikkeiden historian näkökulmasta käsin, kunhan vastaus on monipuolinen
9. Helluntain tapahtumat ja helluntailaisuus
3p
- Tunnistetaan sekä helluntain tapahtumat (Apt. 2) että helluntailaisuus uskonnollisena ryhmänä
5–6p.
- Edellisen lisäksi osataan pohtia sitä, miten ja miksi helluntailaisuus korostaa voimakkaasti helluntain tapahtumia
- Raamatun tai kirkkovuoden tuntemuksesta ja helluntailaisuuden yksityiskohtien tuntemuksesta lisäansiota, mutta korkeisiinkin pisteisiin voi päästä ilman niitä, mikäli kaksi asiaa on muuten luontevasti ja monipuolisesti osattu kytkeä toisiinsa
+10. Kolminaisuusopin ja kristologian muodostuminen 300-400-luvuilla
3p.
- Kolminaisuusoppi määritelty oikein: Yksi Jumala, kolme persoonaa (Isä, Poika ja Pyhä Henki). Yksi olemus, kolme persoonaa tietenkin myös oikein.
- Joitakin seuraavista: historiallinen syntytilanne, ekumeeniset kirkolliskokoukset, Raamatun ohjeellinen kaanon, teologian kehitys, varhaiset kirkkoisät, areiolaisuus, harhaoppien merkitys, keskeisinä kysymyksinä Isän ja Pojan samuus, Pojan ihmisyys/ jumalallisuus, kaksiluonto-oppi, monofysiittien erkaantuminen, filioque-lisäys
5–9p.
- Korkeammissa pisteissä useimpia edellä mainituista seikoista mainittu
- Aivan korkeimpiin pisteisiin (7-9) vaaditaan historiallista tietoa kirkolliskokouksista, asioiden ongelmakeskeistä selittämistä, sekä kolminaisuusopin että kaksiluonto-opin kuvausta