Ohjeita olivat laatimassa Risto Saarinen, Eija Suokko, Irma Vuorio-Hellman, Anja Tolonen, Outi Könni, Liisa Franssila-Ylinen ja Liisa Odiah.
Työryhmän mielestä kysymykset nousivat keskeisistä sisällöistä. Kysymyksiä pidettiin haastavina ja tarpeeksi soveltavuutta vaativina, joskin todettiin, että helpohko ykköskurssin kysymys puuttuu. Työryhmä piti vaativana kysymyksessä yhdeksän vaadittua yhteiskunnallisen merkityksen käsittelyä. Ryhmä kiittää kulttuurisesta, ajankohtaisesta ja nuoria kiinnostavasta arkielämään liittyvästä kysymyksestä numero 10.
1. Kiinan uskontotilanne nykypäivänä
3 p.
- tunnistetaan vähintään kaksi perinteistä kiinalaista uskontoa (kungfutselaisuus, taolaisuus, buddhalaisuus)
- osataan kertoa kommunismin uskontovastaisuudesta Kiinassa yleisesti
- jäsentyneempi kuvaus Kiinan perinteisistä uskonnoista ja niiden vaikutuksesta nykypäivänä
- muista uskonnoista jotain, esim. kristinusko, islam, Falun Gong
- Kiinan lähihistorian vaiheista tarkemmin, esim. kulttuurivallankumous, nykyinen markkinahenkinen ja puoluejohtoinen järjestelmä
2. Alla olevat kaksi profeetallista tekstiä puhuvat niin sanotusta Israelin pakkosiirtolaisuudesta. Mitä tarkoitetaan Israelin pakkosiirtolaisuudella, ja miten kyseiset tekstit liittyvät pakkosiirtolaisuuden kokemukseen? (Aam. 6:6,7 ja Jes. 40:1,2)
3 p.
- tunnetaan pakkosiirtolaisuuden käsite ja summittainen ajoitus
- osataan jotakin profeettojen julistuksesta ja sen kytkennästä pakkosiirtolaisuuteen
5–6 p.
- tunnetaan pakkosiirtolaisuuden historian pääpiirteitä (Juudan kansan siirtäminen Babyloniaan kuudennella vuosisadalla ennen Kristusta, paluu Kyyroksen aikana)
- jäsentyneempi profeettojen toiminnan esittely, kytkentä esimerkkiteksteihin
- pakkosiirtolaisuuden merkitys juutalaisen uskonnon ja identiteetin synnylle on lisäansio
3. Paaviuden synty, kehitys ja keskeinen sisältö.
3 p.
- paavius katolisuutta ja kristinuskoa läpi 2000 vuoden hahmottanut instituutio
- paavin viran tuntomerkkejä ja sisältöä (esim. Roomassa, kirkon ylin johtaja, Vatikaanin johtaja, myös ulkoiset tuntomerkit)
- jotain paaviuden synnyn syistä
5–6 p.
- paavin yhteys Pietariin ja ns. avaintenvaltaan
- paaviuden eri vaiheita (esim. Avignonin vankeus, reformaatioaika)
- jotain viime vuosikymmenten kehityksestä
- nimeltä mainittuja paaveja ei varsinaisesti vaadita, mutta parantavat hyvää vastausta
4. Selitä seuraavien kahden taideteoksen kristillinen sisältö.
3 p.
- tunnistettu Raamatun tapahtumat, Maria Jeesuksen äiti ja Magdalan Maria, Jeesuksen seuraaja
- joitain kristillisiä sisältöjä, vaihtoehtoja esim. joulu, syntien anteeksiantaminen, opetuslapseus, myös Raamatun kertomusten tarkempi kuvaus riittää kolmeen pisteeseen
5–6 p.
- kypsempi pohdinta esim. siitä, millaisissa rooleissa nainen kohtaa Jeesuksen tai erilaisista Kristus-kuvista
- useita kristillisiä sisältöjä
- taiteen keinojen huomiointi lisäansio, esim. suomalainen maisema, ylöspäin katsova Maria molemmissa kuvissa
5. Uusien tutkimusten mukaan (Moderni kirkkokansa 2003) suomalaisten uskonnollinen aktiivisuus on eurooppalaista keskitasoa. Tästä yleiskuvasta poikkeaa kuitenkin voimakkaasti suomalaisten aktiivisuus rippikoulun kävijöinä. Esimerkiksi vuonna 1985 syntyneistä kastettiin 57 561 lasta (91,7 % kaikista syntyneistä). Vuonna 2000 kävi 57 991 viisitoista vuotta täyttävää nuorta rippikoulun (lukuun sisältyy jonkin verran myös vanhempien ikäluokkien edustajia). Vuonna 2000 rippikoulun yhteydessä kirkkoon liittyi 2 024 nuorta. Vastaavaa asemaa luterilaisen kirkon rippikoululla ei ole missään muussa maassa. Pohdi, mihin rippikoulun suosio perustuu ja miten tällaiset tilastotiedot voidaan suhteuttaa suomalaisten uskonnollisen aktiivisuuden yleiseen tasoon.
3 p.
- rippikoulun yhdistäminen nuoruuden taitevaiheeseen ja itsenäistymiseen tai esim. kirkollisen avioliiton solmimiseen
- jokin selitys sille, että suomalaiset eivät muuten kovin aktiivisia, mutta käyvät aktiivisesti rippikoulun
5–6 p.
- kypsempi pohdinta aikuistumisesta ja siihen liittyvästä tarpeesta muutoksiin ja ”siirtymäriitteihin”
- sosiaalinen paine, muiden esimerkki
- osaa selittää myös sitä, miksi aikuistuttaessa aktiivisuus laskee
- muita näkökohtia jäsentyneesti esitettynä, esim. kirkon panostus rippikoulutyöhön tai mainittujen tilastolukujen lähempi tarkastelu
6. Nykyteknologia mahdollistaa ihmisen lisääntymisen keinohedelmöityksen avulla. Millaisia eettisiä kysymyksiä tähän asiaan liittyy kristillisen etiikan näkökulmasta?
3 p.
- on kuvattu joitakin keinohedelmöityksen tapoja (hedelmöityshoidot, vieraan sperman käyttö ja myös kohdun ulkopuolinen hedelmöittäminen, jopa kohdunvuokraus ja vieraan munasolun käyttö käyvät tähän)
- osataan muotoilla jokin eettinen ongelma, esim. lapsella voi olla sosiaalinen ja biologinen isä, lapsi ei saa tietää isäänsä, luonnollista asiantilaa rikotaan
5–6 p.
- osataan muotoilla useampi kuin yksi eettinen ongelma
- osataan antaa yleisiä periaatteita kristillisistä normilähteistä (Raamatusta, luonnollisesta moraalilaista, oikeudenmukaisuudesta) ja käyttää niitä perusteluina kannanotoissa
- lisäansioita esim. eri kirkkokuntien erilaiset näkemykset, yhteiskunnan rooli asiaa koskevien lakien säätäjänä
7. Ehtoollinen yhdistää kristittyjä, mutta myös erottaa heitä toisistaan. Luterilaisen ja katolisen kirkon välisten ekumeenisten neuvottelujen yksi päämäärä on yhteisen ehtoollispöydän avaaminen. Mitä yhdistäviä ja erottavia tekijöitä on luterilaisen ja katolisen kirkon ehtoollisopeissa?
3 p.
- osataan kuvata ehtoollisen yhteisiä pääpiirteitä, esim. Kristuksen läsnäolo ehtoollisaineissa, yhteys anteeksiantamiseen ja kiirastorstain aterian muistamiseen
- osataan sanoa oikein jokin jommankumman kirkkokunnan erityispiirre, esim. muuttumisoppi katolisessa kirkossa
5–6 p.
- edellä mainitut pääpiirteet ehtoollisoppeja yhdistävinä tekijöinä, muillakin yhteisillä tekijöillä (kumpikin sakramentteja, pappi toimittaa, messun keskeinen osa) voi päästä hyviin pisteisiin
- osataan mainita jokin ehtoollisoppeja toisistaan erottava piirre, esim. ehtoollisen uhriluonne taikka transsubstantiaatio-oppi katolilaisuudessa, naispapin toimitusmahdollisuus luterilaisuudessa
8. Luostarilaitos on säilynyt kristinuskon piirissä elinvoimaisena varhaisesta kirkosta aina nykypäivään asti. Pohdi, millaisia henkilökohtaisia syitä ja pyrkimyksiä voi olla ihmisellä, joka hakeutuu luostariin loppuelämäkseen.
3 p.
- ymmärretty kysymys yksilön näkökulmaa koskevaksi, esim. hengellisen elämän kaipuu, pyrkimys yhteisölliseen elämään, pyrkimys auttaa hädänalaisia
- jotain perustietoa luostarielämän luonteesta (esim. selibaatti, köyhyys, yhteisöllisyys, säännöllinen hartauselämä)
5–6 p.
- edellä esitetyistä asioista useimmat mainitaan, vastaus on jäsentynyt niin että henkilökohtaiset syyt ja pyrkimykset luontevasti kohdistuvat luostarin tarjoamiin mahdollisuuksiin
- em. perustietoja syvällisempää luostarielämän kuvausta ei vaadita korkeampiin pisteisiin
- kysymystä voi myös tarkastella historiallisesta näkökulmasta, kunhan henkilökohtaiset syyt ja pyrkimykset otetaan huomioon
+ 9. Oheisessa kartassa Euroopan unionin jäsenmaat on kuvattu eri värein liittymisajankohdan mukaan. Miten eri kirkkokuntien ja eri uskontojen suhteellinen osuus ja yhteiskunnallinen merkitys on muuttunut Euroopan unionin laajetessa?
3 p.
- osattu hahmottaa se, että EU alun perin roomalaiskatolisen enemmistön maissa, ja että nykypäivinäkin katolinen kirkko tärkein yksittäinen uskonnollinen vaikuttaja
- laajenemisessa mukaan tullut protestantteja ja ortodokseja (Saksan erittely lisäansio)
5–6 p.
- yksityiskohtaisempi kuvaus laajentumisen eri vaiheista, esim. Britannian ja Kreikan mukaantulo, vuonna 1995 useita protestanttisia maita tullut mukaan
- Itä-Euroopan uskontotilanne on osattu kuvata oikein (Puola katolinen, Viro ja Latvia enemmän protestanttisia jne.)
7–9 p.
- siirtolaisuus ja sen mukanaan tuomat vaikutteet, erityisesti islam, on osattu ottaa mukaan
- kirkkojen sosiaalityön malleja mainittu, esim. läheisyysperiaate, hyvinvointivaltio
- tiettyjen ryhmien poliittinen sidonnaisuus (esim. kristillisdemokraattiset puolueet katolisia monissa maissa) lisäansio, voitaneen vaatia vain aivan korkeimmissa pisteissä (8-9)
- korkeissa pisteissä pitää olla konkreettisia maita ja esimerkkejä, ei liian abstraktilla tasolla, mutta hyväkin vastaus voi rakentua eri tavoin. Maallistumisen käsittelyä ei varsinaisesti vaadita, mutta sitä voidaan käsitellä.
+10. Ruokaan liittyvät säännöt ja merkitykset suurissa maailmanuskonnoissa.
3 p.
- vastaaja tuntee erilaisia paastokäsityksiä ja ruokien erotteluja, pääsääntönä kolme seuraavista: kristillinen paasto, islamin Ramadan, juutalainen kosher-ruokavalio, sianlihan syöntikielto juutalaisuudessa ja islamissa, lehmän pyhyys hindulaisuudessa, Kaukoidän uskontojen yleisempää liharuoan välttämisen etiikkaa
5–6 p.
- useimmat edellä mainituista mukana ja selitetty jossain määrin yksityiskohtaisesti
- myös määräysten taustoja ja sisäistä logiikkaa pohditaan yleispätevämmin, esim. onko kyseessä hygienian vai ylipäätään kuuliaisuus auktoriteeteilla, onko perusteena terveellinen elämä tai eläinten kunnioittaminen (hindut) – tai niiden halveksiminen (en syö epäpuhtaita eläimiä)
7–9 p.
- uskontoja myös verrataan toisiinsa, esim. paasto ja liharuokakiellot eri uskonnoissa
- myös muita ruoan merkityksiä on pohdittu, esim. ruoan siunaaminen, vieraanvaraisuus, uhraaminen, yhteiset ateriat, symbolinen ruoka (esim. ehtoollinen ja seder-ateria)
- korkeisiin pisteisiin voi päästä erityyppisillä pohdinnoilla, kunhan tiedollista aineistoa on pohdinnan perusteena riittävän paljon