Ev.lut. uskonto, reaalikoe syksy 2006/pistesuositukset
Laativat: Risto Saarinen ja Jorma Heimonen
1. Selitä kuvissa esiintyvien, juutalaisuuteen liittyvien esineiden ja ilmiöiden merkitys.
3 p.
- Tunnistetaan kuvien perusteella toora, Itkumuuri ja juutalaisvainot
- Tooran keskeinen merkitys juutalaisuudessa, Itkumuurin tunnistaminen pyhäksi paikaksi ja juutalaisvainoja esittävän kuvan sijoittaminen historiallisesti oikeaan aikaan, Daavidin tähden tunnistaminen
- Tooran osat, jotain käytöstä jumalanpalveluselämässä
- syvällisempää muurin merkityksen selitystä, esim. seuraavista: itkumuuri osataan yhdistää Jerusalemin temppeliin, temppelikultin ja Jerusalemin merkitys juutalaisuudelle, länsimuurin tarkempi ajoitus Herodeksen ajalle, temppelin tuho ja rukouspyynnöt
- Selitetään antisemitismin syitä joko Saksaan liittyen (rotupolitiikka) tai yleisemmin (väitteet koronkiskonnasta, rituaalimurhista, Jeesuksen murhaamisesta). Voidaan myös selostaa esim. sortotoimia juutalaistähden avulla. Tunnetaan joitakin käsitteistä holokausti/shoa/Auschwitz/pogromi tai osataan kuvailla antisemitismi ylikansalliseksi ja vanhaksi historialliseksi ilmiöksi, joka osaltaan johtuu juutalaisuuden eksklusiivisesta luonteesta
2. Vanhan testamentin alkukertomusten sisältö ja luonne
3 p.
- luomiskertomus, syntiinlankeemus ja vedenpaisumuskertomus on mainittu ja ko. kertomusten sisältöä luonnehdittu pääsääntöisesti oikein
- jonkinasteinen viittaus joko kertomusten etiologiseen luonteeseen (”ihminen haluaa selittää maailman synnyn”, ihminen haluaa selittää synnin olemuksen ja sen seuraukset) tai niiden teologiseen luonteeseen (Jumalan merkitys Israelin kansan vaiheissa)
- Kertomus Kainista ja Abelista sekä Babylonin tornista on mainittu
- alkukertomukset on tunnistettu osiksi VT:n Historiankirjoja. Luomiskertomuksen redaktiot erolteltu tai alkukertomusten ajallinen kerroksellisuus on mainittu (800 eKr. ja pakkosiirtolaisuuden jälkeinen aika) tai alkukertomusten merkitys juutalaisille on selostettu (esim. identiteetin säilyttäminen pakkosiirtolaisuuden aikana)
- alkukertomukset on kerrottu analyyttisesti ja otetettu huomioon niiden teologisia aspekteja
- korkeampiin pisteisiin oikeuttava vastaus voidaan rakentaa monella tavalla
3. Miten uskonpuhdistus ja kansallisvaltioiden synty vaikuttivat toinen toisiina?
3 p.
- uskonpuhdistuksen pääperiaatteet ja seuraukset on esitetty lyhyesti, uskonpuhdistus on sijoitettu oikeaan aikaan ja paikkaan
- ”Kenen maa sen uskonto”- periaate on esitetty jollakin tavoin (esim. yhtenäisen Euroopan hajoaminen eri kristillisiin tunnustuksiin jakautuviksi pikkuvaltioiksi)
- Cuius regio, eius religio- periaatetta on selvitetty syvemmin: syitä, jotka johtivat tähän periaatteeseen (Augsburgin uskonnonrauha 1555) ja sen seurauksia (kunkin alueen uskonto oli riippuvainen sen ruhtinaasta, väestön liikkuminen tunnustuksen mukaan, tunnustuksen vaihtaminen)
- Mainitaan reformaation vaikutukset joissakin seuraavissa maissa: Saksa, Sveitsi, Englanti tai Ruotsi-Suomi
- Mainitaan pari seuraavista: valtioiden vapautuminen kirkon vallasta ja kirkon riippuvuuus valtaapitävistä, kansallisvaltioiden rajat muodostuvat tunnustuskuntien rajoiksi, uskonpuhdistuksesta tulee politiikan väline
- korkeisiin pisteisiin pääsee useaa tietä pitkin: tähdellistä on, että kokelas ymmärtää reformaation maallisen ulottuvuuden, eli katolisen kirkon määräysvallan muuttumisen maallisten ruhtinaiden määräysvallaksi ja kirkon sijoittumisen tähän uuteen kuvioon
4. Vuonna 2003 Suomen evankelis-luterilainen kirkko julkisti oheiset ”Kymmenen teesiä vanhemmuudesta ja lapsen hyvästä elämästä”. Miten teesit ottavat huomioon lapsen erityispiirteet ja kristillisen etiikan?
3 p.
kolme seuraavista tai vastaavista ajatuksista:
- lapsen on annettava kasvaa omien edellytystensä mukaan
- lapsen on annettava olla lapsi
- lapsi on Jumalan luomana ainutlaatuinen persoonallisuus
- vanhemman tehtävänä on suojella tätä kehitystä
- lapsen erityinen asema Jeesuksen julistuksessa
- kristityn vastuun teema: kasvattajan vastuu Jumalan edessä ja ihmisten edessä
- käsitellään analyyttisesti teesien lasta ja aikuista koskevia kohtia
- epäitsekkyyden periaate kasvatustyössä
5. Jos joku ei suostu tekemään työtä, hänen ei pidä myöskään syödä.” (2. Tess. 3:10). Työ mielletään protestanttisessa perinteessä Jumalan ihmiselle antamaksi moraaliseksi velvollisuudeksi. Tarkastele, millaisiin opillisiin ja eettisiin näkemyksiin tällainen käsitys perustuu.
3p.
- viittaus luomiskertomukseen (1 Moos. 1:28 ja 2:15) – työ viljelemisenä ja varjelemisena ja syntiinlankeemuskertomukseen (1 Moos. 3:17–19) – työ rangaistuksena. Varsinaisia raamattuviittauksia ei välttämättä tarvita, mutta niiden mukaiset ajatukset tulisi olla ilmaistuna
- työn arvostaminen protestanttisissa maissa, työ kutsumuksena
- työn arvostusta voidaan tarkastella uskonpuhdistuksen seurauksena (työ jumalanpalveluksena, ihminen Jumalan työkaluna maailmassa). Korkeissa pisteissä kokelas ymmärtää, ettei työnteko sinänsä ole pelastuksen edellytys, vaan yksi osa ihmisenä olemisen arvokkuutta ja ihmisen ainutlaatuisuutta. Luterilaisen ja kalvinistisen työmoraalin erottelu on lisäansio samoin sen huomioiminen, että kansallisvaltioissa, jotka syntyivät uskonpuhdistuksen seurauksena, työnteko oli osa kansallista projektia ja identiteettiä
- työ ymmärretään yhdeksi lähimmäisenrakkauden muodoksi, jolla palvelemme toisiamme
6. Miten kristillisessä ajattelussa on perusteltu Jumalan olemassaoloa?
3p.
- esitellään kaksi lähestymistapaa Jumalan olemassaoloon, esim. uskontojen universaalisuus kaikkialla maailmassa, luomisusko, moraalin ja kärsimyksen liittymäkohdat Jumalaan, palvonnan tarve, jumalatodistukset, Jumalan vaikutus historiassa
- 2–3 lähestymistapaa on esitelty laajemmin ja kypsemmin. Jumalatodistuksia ei varsinaisesti vaadita, mutta ovat oikein ja lisäansio. Samoin vertailut muiden oppiaineiden sisältöön lisäansio.
7. Mitä tarkoittavat käsitteet jälleensyntyminen ja uudestisyntyminen?
3p.
- osataan määritellä kumpikin käsite tyydyttävästi niin, etteivät ne sekoitu toisiinsa ja vastaavat teologista kielenkäyttöä
- jotain käsitteiden taustasta tai asiaympäristöstä
- eritellään selkeästi kummankin käsitteen taustoja ja asiaympäristöä, erityisesti uudelleensyntyminen Raamatussa, jälleensyntyminen idän uskonnoissa
- rajankäyntiä käsitteiden välillä osataan tehdä kypsästi ja teologiset merkitykset ymmärtäen
- käsitteiden mahdollisen syvemmän päällekkäisyyden pohdinta on lisäansio vain silloin, kun käsitteet on ensin selkeästi osattu erottaa toisistaan
8. Kirkkojen suhde luonnontieteen saavutuksiin
3p.
- yhden luonnontieteen alueen, esim. evoluutioteorian tai jonkun lääketieteen saavutuksen, ja kirkkojen sitä koskevan kannanmuodostuksen esittely
- muita mahdollisia alueita: fysiikka, esim luonnon mekaanisuus vs. Jumalan hallintavalta, deismi, psykologian selitykset aivojen toiminnasta
- luonnontieteen käsite ymmärretty. Yleisperiaate: fysiikkaan, kemiaan ja biologiaan liittyvät kysymykset aina luonnotiedettä, historiaan liittyvät (esim. historiallis-kriittinen raamatuntutkimus) eivät. Psykologian ja filosofian kysymykset voivat olla luonnontiedettä liittyessään aineellista ulkomaailmaa koskeviin väitteisiin. Hyvän vastauksen pääpaino kuitenkin selvästi tavallisissa luonnontieteissä. (Esim. Hegel ei luonnontiedettä, mutta Skinner ja looginen empirismi ovat. Freud rajatapaus: ei virhe mutta ei kovin ansiokas esimerkkihenkilö)
- lääketieteen saavutusten pohdinta yleensä oikein, ansiokkaampaa on käsitellä nimenomaan "saavutuksiksi" luettavia asioita (esim. hedelmöityshoidot, ehkäisyssä e-pilleri) kuin jo perinteisiä eettisiä kysymyksiä, joihin liittyy vain vähän luonnontiedettä (esim. abortti)
- useampi kuin yksi luonnontieteen saavutus käsitelty
- edellämainittujen alueiden syvällisempi käsittely, johon liittyy myös selvästi kirkkojen opeista lähteviä näkemyksiä
- hyvän vastauksen voi rakentaa eri tavoin, kunhan faktoja on riittävästi
+9. Sodan ja rauhan etiikka Uudessa testamentissa. Tarkastele oheista kolmea raamatunkohtaa sekä muita asiaan liittyviä Uuden testamentin ajatuksia (Matt 5:9, Room 13:1,4, Ilm 6:4)
3p.
- ajatukset pasifismista ja tietyin ehdoin sallitusta voiman käytöstä mainittu
- Uuden testamentin todistuksen moninaisuus on oivallettu
- kysymyksessä ei kysytä oikeutetun sodan oppia eikä eri kirkkokuntien etiikkaa. Nämä voivat olla lisäansioita nimenomaan liittyessään Uuteen testamenttiin (esim. että Paavali jo luonnehtii oikeutetun sodan teemaa, tai että reformoidut kirkot muita enemmän vetoavat nimenomaan raamatunkohtiin perusteluissaan)
- mainittuja raamatunkohtia osataan liittää laajemmin Uuteen testamenttiin (esim. Matt 5 kuuluu Vuorisaarnaan, Paavalilla on esivaltakäsitys jne.)
- Uuden testamentin eettisiä linjauksia esim. lähimmäisenrakkaudesta osataan soveltaa sodan ja rauhan etiikkaan
- korkeimmissa pisteissa korostuu hyvä Uuden testamentin tuntemus sekä yleispätevien johtopäätösten tekemien
+10. Gallup ecclesiastica –tutkimus mittasi vuonna 2003 suomalaisten mielikuvia evankelis-luterilaisesta kirkosta. Tulokset näkyvät oheisessa taulukossa. Tulkitse kirkkohistorian ja kirkkotiedon avulla sitä, miksi suomalaisten mielikuvat ovat tällaisia.
3p.
- taulukkoa osataan lukea oikein ja osataan kertoa yleisiä johtopäätöksia, esim. että käsitys kirkosta on valtaosalla myönteinen, mutta kritiikkiäkin esiintyy
- jokin kirkkohistorian tai kirkkotiedon asia osataan luontevasti kytkeä selittäväksi tekijäksi, esim. kirkon oikeistolaisuus ja vahva asema liittyneenä poliittiseen sidonnaisuuteen ja rikkauteen
- kirkkohistorian ja kirkon rakenteen ja tehtävien tuntemus korostuu selittäviä tekijöitä etsittäessä
- kirkon yhteiskunnallisen työn ja diakonian rooli tulee esille, kun selitetään heikkojen puolustamista tai palvelualttiutta
- historiallisia syitä liitetty sekä myönteisiin että kielteisiin asioihin
- hyvän vastauksen voi rakentaa eri tavoin, olennaista on selityksien luontevuus (historialliset faktat paikkansapitäviä, sopivat esitettyyn kaavioon)
- korkeimmissa pisteissä osataan selittää monia erilaisia ulottuvuuksia ja käyttää useita erilaisia selitysperusteita, niin historiallisia kuin kirkon rakenteesta ja tehtävästä johdettuja
- selitykset ovat luontevia ja uskottavia, esityksessä osataan puntaroida myös vasta-argumentteja ja nähdä käsitysten sisäisiä jännitteitä (vanhanaikainen, mutta joustava ym.)