Ohjeita olivat laatimassa Risto Saarinen, Jorma Heimonen, Jyri Komulainen, Markku Heikkilä, Eija Suokko, Seppo Nyyssönen, Irma Vuorio-Hellman, Anja Tolonen, Outi Könni, Liisa Franssila-Ylinen ja Emilia Kosunen.

Ohjeita laativa työryhmä piti kysymyksiä pääsääntöisesti hyvinä. Todettiin, että kysymykset erottelevat kokelaita hyvin, mutta perustiedoillakin selviää. Kysymykset ovat ajankohtaisia ja keskittyvät opetussuunnitelman keskeisiin sisältöihin. Kysymykset painottuvat etiikkaan. Todettiin, että kirkosta eroamisen problematiikkaa on käsitelty viime vuosina runsaasti.


1. Määrittele lyhyesti seuraavat uskonnolliset termit: myytti, riitti, kaanon, messu, moskeija, synagoga.

1p. jokaisesta käsitteestä, lyhyt määritelmä pääsääntöisesti tarkoittaa muutaman sanan kuvausta, joissain tapauksissa pelkkä synonyymikin riittää, esim. messu = ehtoollis-jumalanpalvelus. Tehtävä voidaan korjata kokonaisuutena, mutta yhdestä käsitteestä max. 1 piste.


2. Vertaile toisiinsa kristillistä ja buddhalaista etiikkaa.

3 pistettä

• kummankin uskonnon eettisiä periaatteita on mainittu. Kristinuskon yhteydessä esim. rakkauden kaksoiskäsky, etiikan sitoutuminen Raamattuun, dekalogi ja buddhalaisuuden yhteydessä esim. karman laki, neljä jaloa totuutta, elämän kunnioitus.

5–6 pistettä
Syventävissä pisteissä vertaileva ote, joka voi rakentua esimerkiksi seuraaville teemoille:

• kristinuskon yhteydessä on ymmärretty mm. uskon ja tekojen jännite, ja että lähimmäisenrakkaus on kristillisen etiikan keskeisimpiä asioita.
• buddhalaisuuden yhteydessä on ymmärretty etiikan sitoutuminen jälleensyntymisen kiertokulkuun ja ihmisen omaan osuuteen tässä kiertokulussa. Eettisen ajattelun lähtökohta ei ole jumalallinen, vaan etiikka on taitavaa toimintaa valaistumisen saavuttamiseksi.
• korkeisiin pisteisiin pääsee löytämällä yhteisiä ja eriäviä tekijöitä uskontojen eettisissä opetuksissa, kuten esim. elämän ja lähimmäisen kunnioittaminen yhteisenä tekijänä, mutta toisaalta etiikan lähtökohtien ja lopullisen tehtävän erilaisuus kristinuskossa ja buddhalaisuudessa. Ihmis- ja jumalakäsitysten erilaisuus etiikan taustalla.
• Kirkkojen erilaisia eettisiä painotuksia ei vaadita, mutta ne ovat lisäansio.

3. Tee selkoa evankeliumien kirjallisista vaikutussuhteista oheisen kaaviokuvan avulla.

3 pistettä

• kaavio on osattu selittää pääsääntöisesti oikein, ajatus kaksilähdeteoriasta on mainittu:
• Markus on evankeliumeista vanhin, Matteus ja Luukas ovat kumpikin käyttäneet Markusta lähteenään ja Markuksen lisäksi Matteuksella ja Luukkaalla on ollut käytössään toinen kirjallinen lähde, Q, joka on sisältänyt lähinnä Jeesuksen sanoja. Vastauksessa ei edellytetä kaikkien nuolien tulkitsemista ja selittämistä.

5–6 pistettä

• edellisen lisäksi tunnetaan esimerkiksi seuraavia termejä: ”apokryfikirjat”, ”synoptikot”, ”synoptinen ongelma”, ”logia-lähde” ja ”kaanon”.
• osataan erottaa Tuomaan tai Johanneksen evankeliumit synoptisista evankeliumeista.
• erityisansio: Matteuksen ja Luukkaan omat erityislähteet.

4. Kuvaile Venäjän ortodoksisen kirkon kehityslinjoja.

3 pistettä

• osataan liittää Venäjän kirkon synty osaksi ortodoksikirkon historiaa. Mainitaan kolme seuraavista asioista: Vladimir, 1054 tapahtumat, patriarkka, ”kolmas Rooma”, Pietari Suuri, Lenin, Stalin (suhteessa Venäjän kirkkoon), ateismi, perestroika, Aleksei II, kirkon yhteiskunnallinen ja kulttuurinen vaikutus nykyään.

5–6 pistettä

• osataan kuvata laajemmin Bysantin kirkkohistoriaa ja liittää kirkon kehityslinjat myös poliittisiin yhteyksiin (Moskovan ylivallan kehittyminen ja myöhemmin kirkon asema poliittisen vallan tukijana)
• käsitellään jotakin Venäjän kirkon vaihetta syvällisemmin (Pietari Suuren kirkkopolitiikka, kirkko Neuvostoliitossa) tai esitetään koko kehityslinja suppeammin.
• kirkon ja politiikan keskinäisten suhteiden käsittely on ansiokasta, samoin esim. raskolin, uniaattien, muiden ortodoksisten lahkojen tai Venäjän kirkon nykyhetken käsittely on lisäansio.
• lisäansiona uskonnollisen monimuotoisuuden ja uskonnonvapauden tämänhetkinen tilanne.

5. Suomen kirkollinen elämä autonomian aikana.

3 pistettä

• autonomian aika on osattava sijoittaa ajallisesti oikein
• on mainittu pari seuraavista: Venäjän tsaari kirkon päänä, 1865 kunnallisasetus, 1869 uusi kirkkolaki, 1889 eriuskolaislaki, herätysliikkeitä on käsitelty lyhyesti, työväenliikkeen ja kirkon ristiriidat, ortodoksisen kirkon aseman vakiintuminen.

5–6 pistettä
edellä mainittuja seikkoja on käsitelty syvällisemmin esimerkiksi jostakin seuraavasta näkökulmasta:

• on ymmärretty kirkon poliittinen merkitys yhteiskuntarauhan takaajana
• on käsitelty herätysliikkeitä ottaen huomioon niiden merkitys toisaalta kansan spiritualiteetin toisaalta poliittisen tiedostamisen elähdyttäjinä (konventikkeliplakaatti, käräjät, kirkko vastaan herätysliikkeet)
• on käsitelty myös seikkoja, jotka johtivat kirkon asettumiseen valkoisten puolelle 1918
• hyvän vastauksen voi rakentaa myös painottaen joitakin seikkoja ja jättäen joitakin vähemmälle käsittellylle.

6. Millaisia eettisiä kysymyksiä liittyy vanhempien elatusvelvollisuuteen ja nuorten rahankäyttöön? Voit käyttää vastauksesi tukena Jeesuksen tuhlaajapoika-vertausta.

Vastauksen voi rakentaa hyvin eri tavoin. Hyviä vastauksen rakentamisen lähtökohtia ovat esimerkiksi seuraavat näkökulmat:

• velvollisuus, oikeus, vastuu
• kysymyksen käsitteiden analysointi
• vanhempien ja lasten vastavuoroiset oikeudet ja velvollisuudet

3p.
Esimerkiksi:

• on osattu esittää jokin esimerkki taikka ongelma, jossa vanhempien ja nuorten intressit eriävät ja jolla on selkeästi eettinen ulottuvuus
• vastauksessa esiintyy arvopohjaa taikka eettisiä periaatteita, joiden avulla esimerkkiä taikka ongelmaa pyritään ratkaisemaan

5–6p.

• kristinuskon arvopohjan temaattinen esiintuominen, esim. kultainen sääntö, vanhempien kunnioittaminen
• asian kypsempi käsittely esimerkiksi arvoanalyysin avulla

7. Millaisia seksuaalieettisiä näkemyksiä seuraavilla raamatunkohdilla voidaan perustella?

3p.

• on osattu nähdä raamatunkohtien erilaiset intentiot: seksuaalisuus myönteinen asia, yksiavioisuuden ihanne, patriarkaalisuus
• "seksuaalietiikan" käsittäminen vain fyysiseen seksiin liittyväksi ei ole varsinaisesti virhe, mutta vastauksen rajaaminen vain siihen ei pääsääntöisesti yllä korkeimpiin pisteisiin

5–6p.

• on lisäksi osattu esittää jäsentyneesti seksuaalieettisiä perusnäkemyksiä: esim. keskinäiseen ihastumiseen liittyvät toisen kunnioittamisen ja vastuun ideat, tai avioliittoon liittyvä vakaa tahto ja keskinäinen sopimus yhteiselämän perustana.
• korkeissa pisteissä korostuu hyvä Raamatun tekstien lähiluenta, johon voi liittyä myös asiakritiikkiä, erityisesti suhteessa vaimon alistumiseen
• lisäansio: kirkkojen seksuaalieettisten opetusten analysointi raamatunkohtien valossa (esim. heteroseksuaalisuus – homoseksuaalisuus, avioero, esiaviolliset suhteet)

8. Selitä kasteen merkitystä kristillisessä uskossa seuraavan virsitekstin avulla.

3p.
Avaa tekstin sisältöä esimerkiksi seuraavista näkökulmista:

• Jumalan lapseus
• uusi luomus
• lapsikaste
• ikuisuusulottuvuus

5–6p.
Käsittelyä seuraavien näkökohtien avulla:

• kasteen merkitys seurakunnan jäseneksi tulemisena
• jäseneksitulon ja armonvälineen ulottuvuuksia on selitetty syvemmin, sakramentin käsitteeseen liittyen (siirtymäriitti-termi lisäansio)
• korkeissa pisteissä korostuu virsitekstin ajatusten luonteva kytkeminen kasteen em. teologisiin merkityksiin
• lapsikasteen ja uskovien kasteen pohdinta
• lisäansiona myös ajatus kasteen jatkuvasta merkityksestä kristityn elämässä

+9. Tarkastele Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon liittymistä ja kirkosta eroamista vuosina 1984-2004. Millaiset tekijät voivat selittää ajanjaksona havaittuja vaihteluita sekä liittymiskäyrän ja eroamiskäyrän välistä eroa?

Tavallisesta poiketen tästä jokeri-tehtävästä voi saada korkeita pistemääriä myös lyhyemmillä, mutta syvällisillä vastauksilla.

3p.

• kaavion peruslukeminen ja esittely

5–6p.

• pystyy selittämään muutoksia ja näkee esimerkiksi laman ja uuden uskonnonvapauslain yhteydet kirkosta eroamiseen
• osaa nähdä liittymis- ja eroamiskäyrien erilaisen profiilin

7–9p.

• on osattu esittää hypoteeseja tiettyjen väestöryhmien suuresta merkityksestä eronneiden enemmistön selittäjänä, esim. nuoret aikuiset vieraantuvat kirkosta, pääkaupunkiseudun maallistuminen erityisen nopeaa
• vastaaja ymmärtää tilastointiin liittyvät ongelmat ja että muutokset ovat pieniä
• korkeimmissa pisteissä on osattu selittää myös vuosien 1990-luvun puolivälin kehitys, esim. että laman jälkeen ei ollut vieraantuneimmilla enää samaa taloudellista pakotetta, tai että kirkon imago köyhien auttajana parantui laman aikana
• Hyviin pisteisiin voi päästä useammalla eri tavalla ja useammanlaisilla selityksillä, kunhan ne ovat yleisesti luontevia ja argumentoinnissa ei ole selviä virheitä

+10. Uskonnollisten kuvien käyttö ja merkitys juutalaisuudessa, islamissa ja kristinuskossa.

3p.

• alustava esittely kolmen uskonnon suhtautumisesta kuvien käyttöön

5–6p.
Asian tarkempi käsittely esimerkiksi seuraavia asioita huomioiden:

• pyhien kirjojen käsityksiä kuvien käytöstä
• kuvien käytön ja kuvakiellon syistä annettu jokin tulkinta (jumaluuden erilaisuus, pyhän sanoinkuvaamattomuus yms.)
• kristinuskon moninaista asennetta kuviin on selitetty eritellysti, kuvien merkitys ortodokseille, kuvien käyttö lännen kirkossa, reformoitu kuvakielto
• symboliset kuvat islamissa (kuunsirppi) ja juutalaisuudessa (esim. Daavidin tähti)
• kuvien taiteellinen käyttö uskonnoissa lisäansio (islamin kalligrafia, kristillinen kirkkotaide jne.)

7–9p.

• korkeammissa pisteissä on huomioitu sekä kuvien käyttö että merkitys kaikissa kolmessa uskonnossa
• kuvien käyttö esimerkiksi hartaudessa, opetuksessa, koristelussa sekä psykologinen ja kulttuurihistoriallinen merkitys