Laatijoina:
Jyri Komulainen, Seppo Nyyssönen, Outi Raunio-Hannula, Elina Ruoko (siht.), Eija Suokko, Marita Uittamo, Irma Vuorio-Hellman

Yleisesti:
Työryhmä totesi, että kysymykset ovat opetussuunnitelman mukaiset ja ajankohtaiset. Joitakin kysymyksiä pidettiin haastavina joko liian suppean tai laajan materiaalin takia. Kysymykset ovat oppilaita erottelevia. Viides kurssi on painottunut syksyn 2010 kysymyksissä.

1. Pyhän käsite eri uskonnoissa

3 p.

• Vastauksessa alustava määrittely ”pyhästä”
• Esimerkkejä 1-2 uskonnosta (esim. henkilö, riitti, paikka, käsite, esine, arvot)

5-6p.

• Vastauksessa syvällisempää pohdintaa pyhän käsitteestä
• Pääsääntöisesti esimerkkejä vähintään kolmesta eri uskonnosta, erityisen ansiokkaalla kahden uskonnon vertailulla voi päästä korkeimpiin pisteisiin

2. Esittele erilaisia Raamatun tulkintamalleja. Valaise esitystäsi esimerkein.

3 p.

• Vastauksessa esitellään vähintään 2 tulkintatapaa (esim. fundamentalistinen, eksistentialistinen, feministinen, pelastushistoriallinen)
• Joku luonteva esimerkki Raamatun tulkinnasta (esim. selitetään joku Raamatun kohta tai tulkintatavan käyttö/merkitys)

5-6 p.

• Vähintään kolme tulkintatapaa syvällisemmin selitettynä tai useampien tulkintatapojen lyhyehkö esittely
• Useampia tapoja tulkita Raamattua ja esimerkkejä niistä
• Korkeimpiin pisteisiin edellytetään myös konkreettinen kytkös Raamatun tekstiin

3. Neitsyt Maria läntisen ja itäisen kristikunnan opetuksessa.  Käytä vastauksesi apuna oheisia kuvia.

3 p.

• Vastauksessa esitetään Marian korkea asema lännen katolisessa ja idän ortodoksisessa perinteessä
• Joitakin seuraavista: kuvissa näkyvien teemojen ja symboliikan käsittely, Marian tahraton sikiäminen (kat), Marian taivaaseenottaminen (kat), Marian kuolonuneen nukkuminen (ort) sekä taivaan kuningatar, Jumalan äiti, ainainen neitsyt, Mariaan liittyvä pyhiinvaellus, esitelty Mariaan liittyviä Raamatun kohtia

5-6 p.

• Useampia edellisistä esimerkeistä
• Kuvissa olevat teemat tunnistettu
• Lisäansiona Marian vähäisen roolin huomaaminen protestanttisissa perinteissä

4. Altruismi ja kristillinen etiikka

• Mikäli altruismi on sekoitettu esim. utilitarismiin, vastauksesta voi saada max. 2-3 pistettä. Tässä tapauksessa edellytetään kristillisen etiikan altruistisen luonteen ymmärtämistä asianmukaisella tavalla.

3 p.

• Vastauksessa on ymmärretty, mitä tarkoittaa epäitsekkyys ja toisen asemaan asettuminen. Niitä käsitellään kristillisen etiikan ydinaineksena (esim. ”Rakasta lähimmäistäsi kuin itseäsi”, kultainen sääntö).

5-6 p.

• Esitetty joitain raamatullisia perusteita kristilliselle hyväntekeväisyydelle
• Konkreettisia esimerkkejä siitä, miten altruismi on ilmennyt kristillisen kirkon historiassa (esim. Jeesuksen opetukset, diakonia, Pelastusarmeija, Äiti Teresa, Veikko Hursti, luostarit)

5. Valtionkirkollisuuden vahvistuminen Euroopassa 1500- ja 1600-luvulla ja sen heikentyminen tämän ajan jälkeen.

3 p.

• osattu lyhyesti selittää, miten Euroopassa reformaation jälkeen vakiintuivat tietyt tunnustuskunnat tietyille alueille (Augsburgin uskonrauhan 1555 periaate ”Cuius regio, eius religio”)
• lisäksi alustava katsaus valistuksen jälkeiseen prosessiin, jossa valtiokirkollisuus on heikentynyt ja uskonnonvapauden hengessä Eurooppa on muotoutunut moniarvoiseksi maanosaksi

5-6 p.

• edellisten jatkoksi käsitelty erilaisia käsityksiä valtion ja kirkon suhteesta (esim. luterilaisissa maissa hallitsija kirkon pää)
• syvällisempää pohdintaa Euroopassa tapahtuneista kirkon ja valtion suhteiden muutoksista nykyaikaan asti
• Suomi voi olla esimerkkimaa, mutta vastaus ei voi rakentua pelkästään sen varaan

6. Katolinen kirkko Suomessa itsenäisyyden aikana

3 p.

• Muutamia perustietoja katolisuudesta Suomessa: esim. katolisella kirkolla oma hiippakunta, oma uskonnonopetus, Suomessa toimivat sääntökunnat, katolisen kirkon viimeaikainen kasvu maahanmuuton myötä, katolisen hiippakunnan vahva kansainvälisyys
• katolisen kirkon yleisten erityispiirteiden käsittely Suomeen liitettynä

5-6 p.

• jotain suomalaisesta ekumeniasta (esim. Suomen Ekumeenisen Neuvoston jäsen)
• vastauksessa pohditaan katolisen kirkon asemaa vahvasti luterilaisessa Suomessa

7. Pelastusarmeijan keskeiset opilliset ja eettiset korostukset

3 p.

• vastauksessa esitetään muutama näkökohta seuraavista: perustaja William Booth, sotilaallisesti järjestäytynyt protestanttinen liike, ”Soppaa, saippuaa, sielunhoitoa”, musiikin merkitys, toiminnan painopiste sosiaalisessa auttamistyössä, vahva hengellinen missio, joulupata, kirpputorit

5-6 p.

• edellä mainittuja syvennetään esim. seuraavilla: Pelastusarmeijan voimakkaasti protestanttinen luonne (esim. ei painoa sakramenteille), luonteeltaan ennemmin yhdistysmäinen kuin kirkollinen (esim. Suomessa ei järjestäytynyt uskonnolliseksi yhdyskunnaksi), perinteiset kristilliset opit hyväksytään eli ei omia erityisoppeja, naisten tasa-arvoinen asema

8. Millaiset suomalaiseen yhteiskuntaan ja luterilaisuuteen liittyvät seikat selittävät oheisia tuloksia? (International Social Survey Programme 2009)

3 p.

• Alustavaa pohdintaa siitä, miten tuloksissa heijastuvat luterilainen regimenttioppi (kirkolle kuuluvat hengelliset asiat, valtiolle  lakiin ja järjestykseen kuuluvat) ja maallistuneen yhteiskunnan käsitys uskonnon yksityisestä (ei-poliittisesta) luonteesta
• Kolmeen pisteeseen voi päästä myös pohtimalla esim. seuraavia asioita: miksi joka kuudes haluaisi kirkon vaikuttavan poliittisiin päätöksiin (esim. kirkko edustaa lähimmäisen rakkautta korostavia ja yhteisöllisiä arvoja), miksi nuoret luottavat vähemmän kirkkoon kuin vanhemmat ikäluokat (kirkon yhteiskunnallisen aseman nopea muutos)

5-6 p.

• Edellä mainittujen näkökulmien syvällisempää pohdintaa
• Vastaus voi rakentua usein eri tavoin, kunhan perustelu on johdonmukaista.

+ 9 Miten kristikunnan painopisteen siirtyminen etelään muuttaa kristinuskon yhteiskunnallista tilannetta ja opillista luonnetta? Käytä vastauksessa apuna seuraavia Philip Jenkinsin esittämiä tietoja.

3 p.

• vastauksessa ymmärretty alustavasti, että globaalin etelän yhteiskunnat köyhiä ja kulttuuriltaan toisenlaisia kuin länsimaat, joissa kristinuskon painopiste vuosisatoja ollut
• kristityt usein myös vähemmistöasemassa

5-6 p.

• mainittu vähintään 2 globaalin kristikunnan trendiä, esim. uskontojen vuoropuhelun merkitys, vapautuksen teologia, kontekstuaalinen teologia, helluntailaisuuden kasvu, katolisen kirkon vahva globaalisuus Vatikaanin II konsiilin jälkeen
• alustavasti lisätietoa kristinuskosta Afrikassa, Aasiassa ja/tai Latinalaisessa Amerikassa sekä vertailua maallistuvaan Eurooppaan

7-9 p.

• vastauksessa edellisten perustietojen lisäksi pohdintaa kristinuskon olemuksesta kulttuurien rajat ylittävänä lähetysuskontona sekä siitä, onko länsimainen versio kristinuskosta ”ainoa oikea”
• monipuolisesti lisätietoa kristinuskosta Afrikassa, Aasiassa ja/tai Latinalaisessa Amerikassa

+ 10 Miten eri uskonnot suhtautuvat köyhyyteen ja köyhiin? Käsittele vähintään kolmea uskontoa.

Vastauksessa voidaan keskittyä uskonnon antamiin selityksiin köyhyydestä (esim. hindulainen käsitys siitä, että karman laki määrää kohtalon) ja/tai reagointitapoihin köyhyyden ongelman edessä (esim. islamin almuvero, Jeesuksen ohje ”Jolla on kaksi paitaa, antakoon toisen sille, jolla ei ole yhtään ”).

Vastauksessa voidaan myös sivuta vapaaehtoisesti omaksuttua köyhyyttä ja vaatimatonta elämäntapaa (esim. fransiskaaninen perinne, hindulaiset sadhut), mutta korkeampiin pisteisiin tämän teeman pohtiminen ei yksinomaan riitä.

Kaikkia kolmea maailmanuskontoa ei tarvitse käsitellä yhtä laajasti, mutta korkeimpiin pisteisiin vaaditaan esimerkkejä kolmesta eri maailmanuskonnosta.

3 p.

• vastaukseen riittää kahden maailmanuskonnon alustava käsittely aihepiiriin liittyen

5-6 p.

• esimerkit nousevat vähintään kolmesta maailmanuskonnosta. Jos esim. kristillisen uskon historia ja eri kirkkokunnat on käsitelty erinomaisesti, muiden maailmanuskontojen käsittely voi olla suppeampaa.

7-9 p.

• Aihepiirin monipuolinen ja perusteltu käsittely kolmen tai useamman maailmanuskonnon näkökulmasta