Laatijoina: Jyri Komulainen, Outi Könni, Laura Paljakka, Anja Tolonen, Irma Vuorio-Hellman, Marita Uittamo, Jussi Ikkala (siht.)

Työryhmä totesi, että kysymykset olivat monipuolisia, selkeitä, kurssisisällöt kattavia ja tarjosivat myös haastetta. Tosin tehtävien 7 ja 9 epäselvän tehtävänannon takia vastauksissa hyväksytään erilaisia lähestymistapoja.

1. Intian uskonnollinen nykytilanne
Jos oppilas kuvaa laajasti hindulaisuutta kytkemättä sitä Intian uskonnolliseen nykytilanteeseen, pisteitä saa korkeintaan 1-2.

3 p.

• osattu mainita hindulaisuus vallitsevana uskontona ja 1-2 muuta Intiassa vaikuttavaa uskontoa (esim. islam, sikhismi, jainalaisuus, kristinusko, vuoristoalueiden buddhalaisuus, heimouskonnot tai mahdollisesti joku hyvin pienistä vähemmistöistä: parsit eli zarathustralaiset, bahait, juutalaisuus)
• edellisten kokoluokat jotakuinkin oikein (esim. buddhalaisuuden kuvaaminen isoksi intialaiseksi uskonnoksi on virhe)
• vastaus keskittyy Intian uskonnolliseen monimuotoisuuteen
• vastauksessa voidaan käsitellä myös hindulaisuuden sisäisiä uudistusliikkeitä (esim. Äiti Amma, Hare Krishna), mutta pääpaino ei voi olla niissä

5-6 p.

• vastauksessa heijastuu ymmärrys Intiasta moniuskontoisena maana ja esim. intialaisen islamin tai kristinuskon merkittävä rooli
• tarkempi kuvaus jostain Intiassa syntyneestä vähemmistöuskonnosta (sikhismi, jainalaisuus)
• erinomaisessa vastauksessa voidaan viitata myös Intian nykyisiin uskonnollisiin jännitteisiin: esim. hindunationalistinen politiikka vs. Mahatma Gandhin perintö; väkivaltaisuudet muslimeja ja myös kristittyjä kohtaan; dalitien eli kastittomien asema 

•  

2. Miten Raamattua voi tutkia tieteellisesti?

3 p.

• vastauksen painopiste on historiallis-kriittisessä raamatun-tutkimuksessa
• vastauksessa esitetään 2-3 seuraavista:
• historiallis-kriittisen raamatuntutkimuksen peruslähtökohtia (esim. alkukielet, ajanhistoria, arkeologiset löydöt)
• menetelmiä (esim. lähdekritiikki, redaktiokritiikki)
• tutkimuskohteita (esim. Raamatun kirjojen keskinäiset vaikutussuhteet, syntyhistoria, lähteet)

5-6 p.

• edellä mainituista useampia kohtia käsitelty perusteellisemmin
• lisäansio, jos vastauksessa pohditaan kypsästi kirkon uskon ja historiallis-kriittisen näkökulmien erilaisuuksia sekä mahdollisia jännitteitä (esim. tulkinnalliset erot)

3. Paaviuden historialliset ja uskonnolliset perusteet
Vastauksessa kysytään nimenomaan paaviuden perusteluja. Pisteitä voi saada myös siinä tapauksessa, että nämä perustelut on esitetty historiallisen kehityskulun avulla. Hyvässäkään vastauksessa ei tarvitse viitata aineistona olleeseen kuvaan.

3 p.

• mainittu kuvassakin esiintyvät perustiedot: paavin virka Pietarin virka, joka perustuu esim. Jeesuksen antamaan avaintenvaltaan
• paavi Rooman piispa (legenda Pietarin marttyyrikuolemasta Roomassa)

5-6 p.

• tunnetaan tarkemmin aiheeseen liittyvää raamattuaineistoa (esim. ”Sinä olet Pietari, kallio, jolle rakennan seurakuntani”; ”Kaitse minun lampaitani”)
• pohdintaa maallisen ja hengellisen vallan suhteesta paaviudessa (esim. valtataistelu alkukirkon aikana, kiista Konstantinopolin patriarkan kanssa)
• Rooman piispan vaatimukset erityisasemasta (tässä yhteydessä voidaan mainita paaveista esim. Leo Suuri, Gregorius VII, Innocentius III)

4. Mitä näkökulmia kristillinen etiikka tuo keskusteluun pakolaisista, ulkomaalaisista ja maahanmuuttajista?
Vastauksessa ei tarvitse käsitellä erikseen kaikkia kolmea ryhmää.

3 p.

• kristillinen ihmiskäsitys: jokaisen ihmisarvo luomisen perusteella
• lähimmäisen rakkauden periaate (esim. kultainen sääntö, rakkauden kaksoiskäsky) kristillisen suhtautumistavan perusteena
• vastauksessa ilmaistu alustavasti kristinuskon olemus universaalina uskontona, joka ylittää kansalliset, kielelliset ja etniset rajat

5-6 p.

• syvällisempää pohdintaa esim. kristinuskon universaaliudesta, kristillisen uskon ja kansallismielisyyden suhteesta
• lisäansiona luontevia raamatullisia perusteluja kristilliselle asenteelle (esim. käskyt muukalaisten kohtelusta; Raamatun vaellusteemat Abrahamista Exodukseen ja Israelin pakkosiirtolaisuuteen; Jeesuksen opetukset, esim. laupias samarialainen)
• sosiaalisen vastuun ja diakonian näkökulma myös ansio

5. Mitkä tekijät vaikuttivat luterilaisen reformaation käynnistymiseen?
Jos vastaus rakentuu vain Lutherin henkilöhistorian varaan, vastauksesta saa max. 1-2 pistettä.

3 p.

• 2-3 yleistä taustatekijää: katolisen kirkon väärinkäytökset (esim. aneoppi, renessanssiajan paavit); aikaisemmat reformaatiovaatimukset (Jan Hus, John Wycliffe); humanistinen ajatus paluusta lähteille; kirjapainotaito
• jotain esim. Lutherista ja hänen raamatuntulkinnastaan

5-6 p.

• useampia reformaation taustatekijöitä mainittu ja avattu sitä, miten ne vaikuttivat reformaation käynnistymiseen

6. Piispojen rooli ja tehtävä Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa

3 p.

• vastauksessa osataan kuvata 2-3 piispan tehtävää: hiippakunnan pappien kaitsenta; pappien vihkiminen; tuomiokapitulin johtaminen; piispantarkastukset; opetusvirka
• myös esim. oman hiippakunnan piispan mainitseminen, piispan valintaprosessin tunteminen tai viittaukset ajankohtaiseen kirkolliseen keskusteluun sopivat vastauksen ainekseksi

5-6 p.

• - useampia edellisistä mainittu
• - erinomaisessa vastauksessa voi olla myös esim. seuraavia:
• vastauksessa heijastuu syvällisempi ymmärrys piispan viran luonteesta (palautuu jo varhaiseen kirkkoon)
• kukin piispa johtaa itsenäisesti omaa hiippakuntaansa, mutta arkkipiispalla on erityinen rooli kirkon keskushallinnossa (primus inter pares)
• jotain kirkkojen erilaisista virkakäsityksistä (esim. Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on piispan virka, vaikka kaikilla protestanttisilla kirkoilla ei ole)

7. Millaiset eri maailmankatsomukselliset ja uskonnolliset vaikutteet heijastuvat suomalaisten uskomuksissa kuoleman jälkeisistä tapahtumista? (Gallup Ecclesiastica 2007)
Vastauksen voi rakentaa useilla eri tavoilla. Olennaista on argumentaation luontevuus ja tulkintojen perustaminen uskontoja ja katsomuksia koskeviin tietoihin. Kaikkia tilaston yksityiskohtia (esim. ajalliset vaihtelut) ei tarvitse käsitellä hyvässäkään vastauksessa. Keinotekoisia selityksiä (esim. uusi uskonnonvapauslaki vuonna 2003, tsunami vuonna 2004) ei tule palkita pistein.

3 p.

• nimetty ja tunnistettu alustavasti 2 vaikutetta: esim. sekularisaatio, naturalismi (kaikki loppuu), kristinusko (kuolleet herätetään ja toisille iankaikkinen elämä); idän uskonnot, uususkonnollisuus (reinkarnaatio-oppi eli ihmiset syntyvät uudelleen)

5-6 p.

• esitetty useampia em. vaikutteita
• erityisansiona pohdintaa vaikeammin tulkittavista kohdista (esim. myös islamiin kuuluu kuolleiden herättäminen viimeiselle tuomiolle; liberaali ”kaikki pääsevät taivaaseen” -käsitys; Jehovan todistajien ajatus uskottomien tyhjiin raukeamisesta)

8. Jeesuksen vuorisaarnan merkitys

3 p.

• vastauksessa tiedetään mikä on vuorisaarna
• alustavasti esitetty 1-2 vuorisaarnan keskeistä teemaa (esim. autuaaksi julistamiset, Isä meidän -rukous, pasifismi, ”jokainen joka katsoo naista himoiten…” yms. radikaalit eettiset kärjistykset, ”katsokaa taivaan lintuja…” yms. opetukset Jumalan huolenpidosta)

5-6 p.

• mainittu useampia edellä mainituista
• vuorisaarnan ajattomuus
• erityisansio vuorisaarnan vaikutushistorian esittely (esim. Leo Tolstoi, Mahatma Gandhi, Martin Luther King) tai pohdinta vuorisaarnasta Jumalan valtakunnan etiikkana

9. Esittele ja pohdi erilaisia uskonnollisen vapaamielisyyden eli liberalismin muotoja.
Vastauksen voi rakentaa monilla eri tavoilla, mikä pitää huomioida pisteytyksessä. Tehtävän tekstiaineistoa ei tarvitse hyödyntää vastauksessa. Vastaus voi olla rajattu vain kristilliseen perinteeseen tai rakentua useamman uskonnon tai filosofian tarkastelun varaan.

• Vastauksessa voi esiintyä esim. seuraavia aineksia:
  
  • pyhien kirjojen vapaamieliset tulkinnat
  • pohdintaa saman uskonnon sisällä vaikuttavista vastakkaisista tulkintasuuntauksista (esim. juutalaisuuden eri suuntaukset; Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sisäiset jakaantuneisuudet
  • vapaamielinen suhtautuminen uskonnollisiin säädöksiin (esim. ruoka- ja puhtaussäännöt)
  • uskonnon peruskäsitysten uudelleen tulkitseminen oman ajan tieteellisten näkemysten valossa
  • valistuksen vaikutus (esim. kristillisen uskonopin ja uskontunnustusten kritiikki)
  • uskontoteologinen pluralismi (eri uskontojen näkeminen pohjimmiltaan samana)
  • myös uskontoperinteen radikaalit uudelleen tulkinnat (esim. vapautuksen teologia, ekoteologia, feministinen teologia, uskontodialogi) voidaan hyväksyä tässä yhteydessä esimerkeiksi uskonnollisesta vapaamielisyydestä kuten myös eettisten käsitysten muuttuminen ja uudelleen tulkinta yhteiskunnallisten muutosten myötä (esim. seksuaali- ja perhe-etiikan muutokset)

3 p.

• vastauksessa 1-2 edellä mainittua tai vastaavaa näkökulmaa

5-6 p.

• vastauksessa käsitelty useampia edellisistä

7-9 p.

• vastauksessa monipuolisesti esimerkkejä ja syvällistä pohdintaa aihepiiristä

10. Kärsimyksen ongelma eri uskonnoissa. Käsittele vastauksessa vähintään kolmea eri uskontoa.

3 p.

• vastauksessa käsitellään vähintään 2 eri uskontoa ja niiden vastausta kärsimyksen ongelmaan, esim. seuraavia:
  • teodikea uskonnonfilosofisena ongelmana
  • kristinuskon käsityksiä, esim. Jumala itse kärsii Kristuksessa; kärsimys jää selittämättömäksi Jobin kirjan tavoin; kärsimys kasvattajana
  • juutalaisuus ja holokausti
  • islam ja Jumalan suvereenius
  • hindulainen käsitys karman laista
  • buddhalainen käsitys kärsimyksestä ja elämänjanosta

5-6 p.

• vastauksessa käsitellään vähintään 3 eri uskontoa ja niiden vastauksia kärsimyksen ongelmaan

7-9 p.

• vastauksessa on syvällistä pohdintaa kärsimyksen ongelman universaaliudesta ja uskontojen erilaisista vastauksista siihen