Laatijoina: Jyri Komulainen, Maijaleena Kupiainen, Lauri Laine, Kati Mikkola, Outi Raunio-Hannula, Elina Ruoko (siht.)

Yleistä: Kysymykset olivat teologis-filosofisia, mutta selvästi kursseihin liittyviä. Muutamat kysymykset monitulkintaisia (+10) tai haastavia (8.). Toisaalta joukossa myös hyviä peruskysymyksiä (3. ja 5.). Yleisesti ottaen kysymyksiä pidettiin sopivan soveltavina. Kysymyksiin kaivattiin johdattelevia ingressejä.

1. Selitä lyhyesti seuraavat maailmanuskontoihin liittyvät termit:

a) jom kippur b) hadith c) Bhagavadgita d) stupa e) tao f) torii

• lyhyestäkin oikeasta vastauksesta 1 p. Pitää kuitenkin mainita sekä uskonto että kuvaus mistä kyse (esim. c "hindulainen pyhä kirja").
• oikeaan uskontoon liittäminen ei riitä pisteisiin, mutta kahdesta haparoivasta vastauksesta voi antaa yhteensä 1p. harkinnan mukaan.

2. Vanhan testamentin viisauskirjallisuus.
Runo- ja viisauskirjallisuus selitetään usein oppikirjoissa samassa kokonaisuudessa. Esimerkiksi Psalmien ja Laulujen laulun käsitteleminen tässä yhteydessä on hyväksyttävää, jos mainitaan myös varsinaiset viisauskirjat (Sananlaskut, Saarnaaja, Job). Valitusvirret voi sijoittaa kumpaan tahansa kokonaisuuteen.

3 p.

• vastauksessa on ymmärretty, mitä on Vanhan testamentin viisauskirjallisuus ja siitä on annettu joku esimerkki
• alustava käsitys, että viisauskirjallisuus sisältää yleisinhimillistä viisautta, esim. sananlaskuja

5–6 p.

• vastauksessa käsitellään tarkemmin viisauskirjallisuutta
• erityisansiona viisauskirjallisuuden erityislaatuisuuden huomioiminen kaanonin kokonaisuudessa ja miten sitä on käytetty
• erityisansiona, jos opiskelija problematisoi uskottavasti viisauskirjallisuuden käsitettä. Tässä yhteydessä on mahdollista ottaa myös muita VT:n kirjoja ja apokryfikirjoja esille.

3. Pohdi kristinuskon jumalakäsitystä. Käytä lähtökohtanasi oheista kuvaa.
Symboleita: pyhä kolminaisuus (hahmot tunnistettava), A&O (alku ja loppu, Ilm.1:8, 21:6, 22:13), kaksiluonto-oppi (sormet), maapallo käden alla, valtikka, risti, punainen vaate, kirja (Rttu erityinen ilmoitus), sädekehät (ympyrä ja kolmio), Jeesuksen haavat, poika isän oikealla puolella, valo - pimeys.

3 p.

• kuvaa käytettävä vastauksen lähtökohtana
• pyhä kolminaisuus tunnistettu kuvasta
• kristillisen jumalakäsityksen peruspiirteitä mainittu. Esimerkiksi joku seuraavista: monoteismi, Jeesuksen merkitys, kaikkivaltius, kolminaisuuden kuvailu
• vaihtoehtoisesti jonkin symbolin tunnistaminen ja selitys, esimerkiksi A&O (alku ja loppu, Ilm.1:8, 21:6, 22:13), kaksiluonto-oppi (sormet), maapallo käden alla, valtikka, risti, punainen vaate, kirja (Rttu erityinen ilmoitus), sädekehät (ympyrä ja kolmio), Jeesuksen haavat, Jeesus Isän oikealla puolella, valon ja pimeyden kuvaaminen

5–6 p.

• pohditaan syvällisemmin kolminaisuuden eri persoonia
• pohditaan monipuolisemmin kristillistä jumalakäsitystä tai tunnistetaan ja selitetään useampia em. symboleista
• erityisansiona pohditaan kristillistä kolminaisuuskäsitystä suhteessa yleisempään jumalauskoon

4. Martti Mäkisalo luonnehtii Helsingin Sanomien kulttuurisivuilla (14.7.2008) kirkkoisä Augustinuksen merkitystä seuraavin sanoin ---- Esittele Augustinuksen keskeisiä opetuksia ja hänen vaikutustaan lännen kirkon historiassa.
Vastauksessa ei edellytetä viittausta aineistoon.

3 p.

• osataan esittää alustavasti Augustinuksen merkitys
• 1–2 keskeistä opillista ajatusta (esim. perisyntioppi; ihmisen kaipuu rakkauteen on Jumalan kaipuuta; armon merkitys; predestinaatio-oppi; sakramenttioppi; ajatus siitä, että kirkon pyhyys ei ole tässä ajassa ulkoista pyhyyttä; maailmanhistoria hyvän ja pahan taisteluna; oppi oikeutetusta sodasta; pahuus on ei-olevaa; seksuaalikielteisyys)
• mahdollista käsitellä myös Augustinuksen elämän kulkua ja teoksia (Confessiones, De civitate Dei). Pelkästä elämän tapahtumien kuvaamisesta max. 2p.

5–6 p.

• useampia edellä mainituista

5. Kirkon tiedotuskeskus uutisoi 15.7.2011 seuraavasti ---- Minkälaisia kysymyksiä on reformaation ajan perintönä ollut ratkaistavana katolilaisten ja luterilaisten välillä?
Vastaus ei edellytä viittausta aineistoon. Nykyiset eettiset erimielisyydet (esim. ehkäisy) eivät liity reformaation perintöön. Eettisten kysymysten käsittely ei laske pisteitä, muttei myöskään tuo niitä.

3p.

• vastaus on mahdollista rakentaa historiallisesti tai temaattisesti
• vastauksessa on mainittu 2-3 reformaation ajalta periytyvää ongelmaa, esim. sakramenttiopin erot (sakramenttien määrä, luterilaisen reaalipreesenssi vs. katolinen transsubstantiaatio); Marian asema; vanhurskauttamisoppi; Paavin asema; pyhimykset

5-6 p.

• useampia edellä mainituista
• lisäansio, jos pohditaan myös reformaatioajan jälkeistä kehitystä (esim. katoliset Maria-dogmit)
• lisäansio, jos vastauksessa mainitaan Yhteinen julistus vanhurskauttamisesta

6. Suomen ortodoksinen kirkko itsenäisyyden ajalla
Ortodoksisen kristillisyyden yleisten piirteiden esittelyllä max. 2p.

3 p.

• - Laajuudesta ja tasosta riippuen 2–4 esimerkiksi seuraavista:
  ortodoksisen kirkon (haasteellinen) asema itsenäistymisen jälkeen (esimerkiksi moni vaihtoi luterilaiseen kirkkoon);
  siirtyminen Moskovan patriarkan alaisuudesta Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin alaisuuteen;
  ortodoksisuuden nousu median suosikiksi;
  evakot ja ortodoksien sijoittuminen eri puolelle Suomea;
  luostarit (Valamo, Lintula);
  luostareiden siirtyminen valtakunnan rajan muuttuessa;
  kansankirkko;
  venäläiset maahanmuuttajat;
  ortodoksikirkon hallinto;
  merkittävät keskukset (esim. Kuopio, Oulu, Joensuu, Helsinki) ja kirkot (esim. Uspenski);
  kirkon toiminta (esim. kriparit, liturgia, pääsiäinen);
  ikonimaalauskurssien suosio;
  läntisen kirkkokalenterin noudattaminen;
  itäinen teologia yliopistollisena oppiaineena;
  jäsenmäärä;
  ekumeeniset yhteydet

5–6 p.

• useampia edellä mainituista
• syvällistä pohdintaa ortodoksisuuden asemasta luterilaisenemmistöisessä, moniuskontoisessa ja sekularisoituvassa Suomessa

7. Elämän kunnioittamisen periaate Jeesuksen opetuksessa

3 p.

• 1-2 seuraavista: Vuorisaarna;
  "joka miekkaan tarttuu se miekkaan hukkuu";
  rakkauden kaksoiskäsky;
  lähimmäisen rakastaminen;
  vihollisen rakastaminen;
  heikommasta huolehtiminen;
  radikaali tasa-arvo (naiset, lapset, marginalisoidut ryhmät);
  ihmiskuva (yksilön arvo sinänsä);
  muiden Jeesuksen opetusten ja tekojen luonteva käsittely annetusta näkökulmasta.

5–6 p

• useampia edellä mainituista
• erityisansiona teeman pohtiminen myös suhteessa muihin uskontoihin, vaikutushistoriaan tai myöhemmän kristikunnan käytäntöihin (esim. Intian uskontojen ahimsa-käsite, Martin Luther King, Borgia paavit)
• erityisansiona myös teeman kannalta jännitteisten kohtien käsittely, esim. tuomion julistaminen, riivaajien ajaminen sikoihin yms.

8. Äiti Amman ympärille syntyneen liikkeen suomenkielisillä nettisivuilla kuvataan liikkeen sanomaa alla olevilla Amman sanoilla ---- Pohdi, miten liikkeen intialainen tausta näkyy Amman opetuksessa.

3 p.

• osataan alustavasti tarkastella Äiti Amman opetusta hindulaista taustaa vasten sekä jotain seuraavista (tai vastaavista) teemoista: esim. guru, opetus kaiken perimmäisestä ykseydestä (brahman/atman), käsitys "todellisesta uskonnosta" (sanatana dharma), oikean tietoisuuden merkitys, rakkauden merkitys antaumuksellisessa palvonnassa

5–6 p.

• analysoidaan syvällisemmin tekstinäytteen hindulaisia piirteitä (esim. useampi yllä mainituista)
• erityisansiona äiti Amman ympärille kehittyneen liikkeen yleisempi analysointi osana hindulaisuutta (tiedon tie, palvonnan tie, ashram, hyväntekeväisyys, halauksen radikaali luonne kastiyhteiskunnassa, jne..)

+ 9. Hyve-etiikassa elämän päämääränä on saavuttaa hyvä ja onnellinen elämä kehittämällä itseään hyveelliseksi ja hillitsemällä paheita. Hyveet ovat luonteenpiirteitä, taipumuksia, käyttäytymistapoja tai tunteita, joiden kehittämiseen ihminen voi itse vaikuttaa esimerkiksi oppimisen ja harjoituksen avulla. Hyve-etiikassa korostuu eettisen toiminnan motivaatio, eivät teon mahdolliset seuraukset tai velvollisuus.

Pohdi, missä määrin kristinusko edustaa hyve-etiikkaa ja mitkä voisivat olla kristillisiä hyveitä.

3 p.

• vastauksessa tarkastellaan alustavasti kristinuskoa hyve-etiikan määritelmää vasten
• vastauksessa voidaan mainita 2–3 esimerkiksi seuraavista, riippuen perusteluiden määrästä:
  • usko, toivo, rakkaus
  • muut kardinaalihyveet (viisaus, oikeamielisyys, kohtuullisuus, rohkeus)
  • nöyryys
  • vieraanvaraisuus
  • rakkauden ja hengen hedelmät: rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä, ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä, totuudellisuus, kestävyys, usko, toivo, kärsimysten kestäminen (1.Kor.13; Gal.5:22)
  • Jeesuksen opetukset (esim. hedelmistään puu tunnetaan, mikä saastuttaa ihmisen, "mitä sydän on täynnä sitä suu puhuu")
• vastaus voidaan rakentaa myös pohtimalla kristinuskon eri suuntausten käsityksiä hyveissä kasvamisessa (hyveissä kehittyminen, Kristus toimii ihmisessä, ...)
• vastaus voidaan rakentaa myös problematisoimalla kristinuskon hyve-eettistä luonnetta luontevalla tavalla (vrt. seuraus- ja velvollisuusetiikka)

5–6 p.

• useampia esimerkkejä em. näkökulmista pohdiskelevaan ja problematisoivaan sävyyn

7–8 p.

• syvällistä kristinuskon analyysiä hyve-eettisestä näkökulmasta
• raamattuaineiston tai kirkkohistoriallisten esimerkkien käyttäminen (esim. Franciscus Assisilainen, äiti Teresa) erityisansio, kuten myös kristillisten hyveiden (esim. nöyryys) vertailu muihin hyveisiin (esim. antiikin kunniakäsitys)

+10. Ohessa on yksi esitys islamin levinneisyydestä. Arvioi kartan antamaa kuvaa ja pohdi, miten laaja maantieteellinen levinneisyys vaikuttaa tämän päivän islamiin.

Kartta kuvaa islamin klassista levinneisyyttä. Karttaa koskevan analyysin voi rakentaa joko tämän päivän näkökulmasta tai vahvasti historiallisesta näkökulmasta. Yli kolmen pisteen vastauksessa on käsiteltävä tehtävänannon mukaisesti myös tämän päivän islamia.

3 p.

• osataan kuvata kartan perustietoja (esim. siiat ja sunnit)
• vastauksessa ymmärretään alustavasti islamin monimuotoisuus ja levinneisyys

5–6 p.

• ainakin kaksi seuraavista:
  • problematisoidaan kartan antamaa kuvaa, esim. Eurooppaan maahanmuuton myötä tullutta islamia ei ole lainkaan merkitty; Amerikan, Australian sekä eteläisen Afrikan muslimit puuttuvat kokonaan kartalta
  • ymmärretään islamin aseman olevan erilainen eri alueilla, esimerkiksi Intiassa vähemmistönä
  • laaja maantieteellinen levinneisyys merkitsee, että islamilla on erilaisia muotoja eri kulttuureissa (vrt. afrikkainen islam, euro-islam, ...)

7–8 p.

• pohditaan syvällisesti islamin monimuotoisuutta esimerkiksi em. näkökulmista
• islamin ja muiden uskontojen kohtaaminen
• islamin historiallisen leviämisen pohtiminen erityisansio
• kartan lähdekriittinen arviointi erityisansio