työryhmä: Liisa Franssila-Ylinen, Kati Mikkola, Outi Raunio-Hannula (siht.) ja Eija Suokko
1. Islamin perusopit
-
kuusi uskonkohtaa: monoteismi, usko kohtaloon, usko enkeleihin ja profeettoihin, Koraani, usko viimeiseen tuomioon
-
viisi peruspilaria: uskontunnustus, rukous, almut, paasto, pyhiinvaellus
-
soveltuvin osin muita islamin oppiin kuuluvia asioita
-
kolmeen pisteeseen vaaditaan edellä mainituista muutama, korkeampiin pistemääriin viiden peruspilarin lisäksi myös muita uskonkohtia
-
termejä viisi peruspilaria tai kuusi uskonkohtaa ei välttämättä tarvitse käyttää
2. Apokalyptinen kirjallisuus Raamatun kaanonissa
-
selitetään käsitteet apokalyptinen kirjallisuus ja Raamatun kaanon
-
Danielin kirja VT:ssa ja Johanneksen ilmestys UT:ssa
-
ajoitus: syntyneet ajanlaskun alun molemmin puolin
-
suhde syntyajan historialliseen tilanteeseen (kriisit, vainot, luonne vastarinta- ja rohkaisukirjallisuutena)
-
peitekieli ja runsas symboliikka, ennustuksen muotoon kirjoitettua lähihistoriaa
-
lisäansiona muiden profeettakirjojen apokalyptiset katkelmat Raamatun kaanonissa
-
erityisansiona apokalyptisen kirjallisuuden aseman pohtiminen kirkon historiassa (esim. Lutherin pohdinnat, merkitys eri kristillisille ryhmittymille kuten lopunajallisille liikkeille)
-
kolmeen pisteeseen vaaditaan kysymyksessä mainittujen käsitteiden ymmärtäminen sekä Danielin kirjan ja Johanneksen ilmestyksen mainitseminen, korkeampiin pisteisiin useampia/syventäviä esimerkkejä edellä mainituista
3. ”Rukoile ja tee työtä” (ora et labora) on ollut munkkien ja nunnien elämää ohjaava periaate luostarilaitoksen syntyajoista lähtien. Se on mahdollistanut yksilöllisen kilvoittelun ja yhteisöllisen elämän yhdistymisen tavalla, jolla on ollut kauaskantoisia vaikutuksia kaikilla kulttuurin aloilla.
Selitä, millainen merkitys luostareilla on ollut eurooppalaiselle kulttuurille.
-
-
Merkityksiä:
-
monipuolisia kulttuurin keskuksia
-
antiikin perinnön vaaliminen ja siirtäminen jälkipolville
-
kirjojen kopiointi, kirjastot
-
koulutus: koulut, yliopistojen synty ja kehitys, tutkimustyö
-
lääkintätaito, sairaanhoito
-
maanviljely
-
majatalo- ja vieraspalvelu (esim. pyhiinvaellusreiteillä)
-
laupeudentyö (köyhät, orvot, lesket, sairaat jne.)
-
hartaudenharjoitus ja mystiikan perinne
-
merkitys eri taidemuotojen kehitykselle (kuvataide, musiikki) ja arkkitehtuuriin
-
-
Kolmeen pisteeseen vaaditaan muutamia edellä mainituista, korkeampiin pisteisiin edellytetään vastauksen jäsentyneisyyttä. Aihetta voi tarkastella esim. aikahistoriallisesti tai sääntökunnittain tai vertaillen idän ja lännen luostarilaitoksen vaikutuksia.
-
Korkeisiin pisteisiin voi päästä myös keskiajan luostarilaitoksen merkitysten monipuolisella tarkastelulla.
-
Lisäansiona luostarilaitoksen merkityksen ymmärtäminen myös nykypäivänä.
4.
a) Selitä oheisen kuva-aiheen tausta Uudessa testamentissa. (2 p.)
Kuva-aiheena on ihmekertomus, jossa Jeesus ruokkii kansanjoukon muutamalla leivällä ja kalalla (esim. Luuk. 9:12-17, viisi leipää ja kaksi kalaa). (2 p.)
b) Pohdi jakamisen merkitystä kristillisessä etiikassa. (4 p.)
Muutamia seuraavista käsitelty suhteessa jakamisen ajatukseen:
-
kultainen sääntö
-
rakkauden kaksoiskäsky
-
”Minkä lahjaksi olette saaneet, se lahjaksi antakaa” tms. Raamatun lauseet ja aiheeseen liittyvät sananlaskut
-
kristillinen lähimmäisenrakkaus, diakonia ja vieraanvaraisuus
-
kristillinen käsitys ihmisarvosta ja tasa-arvosta
-
oikeudenmukaisuus
-
Luther: lähimmäisen rakastaminen on Jumalan palvelemista
(4 p.)
5. Teologian professori Osmo Tiililä (1904–1972) sanoi aikanaan, että ”kirkko on olemassa sentähden, että täällä kuollaan”. Pohdi kirkkoon kuulumisen merkitystä nykypäivänä.
-
huomio kirkosta eroamisen voimakkaasta lisääntymisestä viime vuosina
-
uskonnon privatisoituminen, instituutioiden merkityksen väheneminen
-
kirkkoon kuulumisen syitä mm.:
-
kirkolliset toimitukset
-
kirkon tekemä diakoniatyö
-
muu eri ikäryhmien ja erityisryhmien parissa tehtävä työ (esim. lapsi- ja nuorisotyö, erityisnuorisotyö, vammaistyö, työ laitoksissa)
-
kulttuurityö (esim. kirkkomusiikki, konsertit, kirkollinen teatteri)
-
kirkkoon kuuluminen suomalainen perinne
-
yhteisöllisyys (ihmissuhteet seurakunnassa)
-
kristillinen vakaumus
-
uskonnolliset kysymykset elämänkaaren eri vaiheissa tai eri elämäntilanteissa
-
-
lisäansiona nykypäivän tilanteen pohtiminen suhteessa Tiililän lausumaan.
-
kolmeen pisteeseen vaaditaan alustava analyysi kirkkoon kuulumisesta nykypäivänä sekä alustavaa pohdintaa kirkkoon kuulumisen syistä (esim. pari kohtaa edellisistä), korkeampiin pisteisiin syvällisempi ja monipuolisempi aihepiirin käsittely
6. Mitä kymmenen käskyä opettavat Jumalasta?
-
käsittelyn painopiste käskyissä 1-3
-
yhteistä juutalais-kristillistä perinnettä
-
käskyjen sisältö esitelty (yksijumalaisuus, Jumalan nimen pyhyys, lepopäivän pyhittäminen)
-
lepopäivän pyhittäminen osoituksena Jumalan armollisuudesta (lepopäivä tarkoitettu kaikille, kytkös myös jumalanpalveluselämään)
-
lisäansiona juutalaisen ja kristiillisen perinteen erot käskyjen tulkinnassa (esim. kuvakielto ja sapattia koskevat säädökset juutalaisuudessa)
-
Jumalasuhteen suhde etiikkaan (kymmenen käskyn auktoriteetti perustuu siihen, että ne ovat Jumalan tahto)
-
vastauksessa voidaan käsitellä myös muita käskyjä, mutta ne tulisi sitoa mielekkäällä tavalla Jumalan olemukseen ja tahtoon
-
asiaa voi tarkastella myös katekismuksen käskyjen selitysten kautta
-
kolmeen pisteeseen vaaditaan ensimmäisten käskyjen sisällön kuvaus, korkeampiin pisteisiin monipuolisemmin joitakin edellä esitettyjä näkökulmia
7. Määrittele lyhyesti seuraavat käsitteet. Valaise vastaustasi esimerkein.
a) valtionkirkko
b) vapaakirkko
c) kansankirkko
Tehtävässä saa jokaisesta kohdasta kaksi pistettä siten, että yksi piste tulee käsitteen määrittelystä ja toinen esimerkistä (ks. YTL:n ohjeet).
8. Monet etsivät hiljentymisestä ja hiljaisuudesta vastapainoa työelämän kiireelle ja stressille, harrasteviidakolle sekä internet- ja mobiiliajan online-elämälle. Miten tämä näkyy suomalaisessa uskonnollisessa kentässä?
-
yleisenä trendinä ns. uushenkisyys ja kiinnostus itämaisten uskontojen meditaatioperinteisiin
-
viime aikoina em. trendi on näkynyt myös kristillisen hiljentymisperinteen elvyttämisenä
-
vastauksessa voi tarkastella myös elämäntapavalintojen ja uskontojen välistä suhdetta (esim. meditaatio tai paasto osana terveitä elämäntapoja)
-
vastauksessa voi mainita esim. seuraavia:
-
hidastaminen ja kohtuullistaminen (esim. ekopaasto, slow-food) eräänlaisina hiljentymisen muotoina
-
hiljaisuuden retriitit ja -kappelit
-
kristillinen mystiikka
-
perinteinen jumalanpalveluselämä, vaihtoehtoiset jumalanpalvelukset
-
kiinnostus ortodoksiseen kirkkoon
-
aasialaiset keskittymistä vaativat liikuntalajit ja henkisen harjoituksen muodot (esim. jooga, tai-ji, budo-lajit, chi-kung, meditaatio)
-
uuspakanuus (esim. wicca) ja sen suhde luontoon
-
-
Kolmeen pisteeseen vaaditaan muutamia edellä mainituista. Korkeampiin edellytetään, että vastauksessa pohditaan johdonmukaisesti ja monipuolisesti aihetta sekä annetut esimerkit liittyvät hiljentymiseen, hiljaisuuteen ja suomalaiseen uskonnolliseen kenttään.
+9. Pohdi omantunnon vapauden toteutumista kristikunnan historian eri vaiheissa.
-
kysymyksessä edellytetään omantunnonvapauden tarkastelua historian eri vaiheissa
-
vastauksessa on mahdollista tarkastella kristittyjen aseman muutoksia eri maissa (esim. Kiina, Intia, USA jne.)
-
vastauksen voi myös rakentaa kuvaamalla uskonnonvapausajattelun ja -lainsäädännön kehittymistä
-
vastauksessa voidaan tarkastella esim. seuraavia historiallisia vaiheita:
-
ensimmäisten kristittyjen asema moniuskontoisessa Rooman valtakunnassa
-
konstantinolainen käänne 300-luvun alussa
-
keskiajan yhtenäiskulttuuri, kerettiläisten vainot, ristiretket
-
reformaation vaikutukset ja uusien kirkkokuntien asema
-
puhdasoppisuuden aika (periaate: ”kenen maa, sen uskonto”)
-
pietismi ja henkilökohtainen usko
-
valistuksen vapausaatteet sekä uskonnonvapausajattelun ja -lainsäädännön kehitys (esim. Ranska, Hollanti, USA, Suomi)
-
uskonnonvapauden rajoittaminen totalitaristisissa järjestelmissä (esim. Natsi-Saksa, NL, Kiina) uusin uskonnonvapauskeskustelu (esim. uskonnnollisten symbolien käyttö julkisissa tiloissa, huivikiistat, positiivinen ja negatiivinen uskonnonvapaus)
-
-
kolmeen pisteeseen edellytetään omantunnonvapauden käsitteen ymmärtämistä ja 2-3 esimerkkiä historian eri vaiheista
-
viitteen pisteeseen vaaditaan useampia edellä mainittuja esimerkkejä monipuolisemmin käsiteltynä
-
7-9 pisteeseen vaaditaan ajallisen jatkumon johdonmukaista esittelyä. Vastaus voi keskittyä uskonnonvapausajattelun kehittymiseen painottuen muutamiin ajanjaksoihin tai siinä voidaan esitellä pinnallisemmin pidempää ajallista jatkumoa.
.
+10. Jerusalem on kolmen uskonnon pyhä kaupunki. Mikä on tämän historiallinen tausta, ja miten se näkyy nykypäivänä?
-
Juutalaisuus: Daavidin kaupunki, Salomon temppeli Jerusalemissa ja temppelin vaiheet, itkumuuri (esiintyy myös kuvassa) ja sen merkitys, viimeisen tuomion paikka
-
Kristinusko: Jeesuksen ristintie, kuolema ja ylösnousemus, hauta, Jeesuksen paluu, pyhiinvaelluspaikka, ristiretkiajan taistelut Jerusalemista
-
Islam: Kolmanneksi pyhin kaupunki, profeetta Muhammadin yöllinen taivasmatka, kalliomoskeija (juutalaisen temppelin paikalla), Jerusalem vanhana rukoussuuntana
-
Jerusalemiin liittyvät uskonnollis-polittiset konfliktit historiassa ja nykypäivänä (esim. ristiretket, jaettu kaupunki, kiista temppelialueesta, Israelin valtion harjoittama politiikka)
-
kolmeen pisteeseen vaaditaan, että vastauksessa mainitaan Jerusalemin asema juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin pyhänä kaupunkina sekä annetaan alustava kuvaus kaupungin merkityksestä vähintään kahden uskonnon osalta.
-
viiteen pisteeseen edellytetään pyhän kaupungin merkityksen ymmärtäminen kaikkien kolmen uskonnon osalta
-
7-9 pisteen vastauksessa on tarkasteltu monipuolisesti sekä kysymyksessä mainittua historiallista taustaa että sen näkymistä nykypäivänä (jännitteet, konfliktit yms.)
-
lisäansiona kuvassa esiintyvien uskonnollisten paikkojen tunnistaminen ja merkityksen kuvaaminen (juutalaisten pyhin paikka: temppelialueen länsimuuri, ns. itkumuuri, taustalla muslimien kalliomoskeija, temppelivuori luomisen paikkana)