Työryhmä: Liisa Franssila-Ylinen, Jussi Ikkala, Lauri Laine, Outi Raunio-Hannula, Elina Ruoko (siht.), Eija Suokko, Jaana Tahvanainen

Yleistä: Kysymyksiä pidettiin monipuolisina ja kurssisisältöjen kannalta keskeisinä. Raamattuaiheet tosin korostuivat tehtävissä suhteessa kurssien sisältöihin. Kaivattiin ainerajat ylittäviä tehtäviä ja pidettiin tärkeänä, että kysymykset ovat sellaisia, että myös laaja yleisö pitää niitä yleissivistyksen kannalta tärkeinä. Tehtävien joukkoon kaivattiin myös selkeästi syvempään pohdintaan haastavia, jotta pisterajat eivät nouse liian korkeiksi suhteessa muihin reaaliaineisiin. Aineistotehtävissä tehtävänantojen tulisi liittyä selkeästi aineistoihin.

1. Selitä lyhyesti, mistä uskonnosta on kussakin kuvassa kyse ja mitä kuva esittää.
Pisteet jakautuvat niin, että yhdestä kuvasta voi saada enimmillään 2p.

3p. Opiskelija tunnistaa, mihin uskontoihin kuvat liittyvät:
hindulaisuus – Krishna (paimenpoikana)
sintolaisuus – torii-portti
buddhalaisuus – stupa

5–6p. Opiskelija erittelee kunkin kuvan sisältöä ja liittää sen johdonmukaisesti uskonnon keskeisiin sisältöihin. Vastauksessa voi käsitellä esim.

• hindulaisuuden jumalakäsitystä, Krishna Vishnun avatarana, pyhä lehmä, sielunvaellus ja ahimsa –periaate
• shintolaisuudessa keskeisintä puhtaus: kameja ei voi lähestyä epäpuhtaana. Torii-portti erottaa pyhän maallisesta ja sen läpi pyhäkköön kuljettaessa ihminen puhdistuu, torii-portteja voi olla pyhäkköjen lisäksi myös luonnon kauniilla paikoilla (panteismi). Japanin etninen uskonto.
• stupassa säilytetään Buddhan (ja myös boddhisattvojen) pyhäinjäännöksiä, stupan muodossa ilmenee buddhalainen symboliikka (mm. mandala, 3 jalokiveä ja 8-osainen tie). Stupan esitteleminen temppelinä on virhe.

2. Esittele lyhyesti kolme Raamatun naista. Selitä myös miksi heidät mainitaan Raamatun kaanonissa.

3p. Opiskelija nimeää kolme Raamatun naista Vanhasta ja/tai Uudesta testamentista ja kertoo lyhyesti keitä he ovat. Myös apokryfikirjojen naishenkilöt hyväksytään, sillä ne kuuluvat useimpien kirkkokuntien kaanoniin. Esimerkkejä:

• Eeva, ihmissuvun kantaäiti
• Saara, juutalaisten kantaisän Aabrahamin vaimo
• Haagar, Aabrahamin jalkavaimo ja Saaran palvelijatar
• Rebekka, Isakin vaimo
• Raakel ja Lea patriarkka Jaakobin vaimoja
• Maria Jeesuksen äiti
• Magdalan Maria, nainen, joka vietti syntistä elämää, mutta jolle Jeesus antoi synnit anteeksi, ylösnousemuksen todistaja.
• Lasaruksen sisarukset Martta ja Maria, jotka olivat Jeesuksen ystäviä, joiden luona Jeesus usein vieraili
• Lyydia, purppurakauppias, Paavalin kastama Euroopan ensimmäinen kristitty.

5–6p. Edellisen lisäksi opiskelija osaa sijoittaa kolme henkilöä Raamatun kaanoniin. Vastauksessa esitellään syvällisemmin, mihin Raamatun kertomuksiin/tapahtumiin henkilö liittyy ja millainen on henkilön merkityksensä juutalaisuuden/ kristinuskon/islamin perinteessä.
Lisäansio on esimerkiksi pohtia teologista yhteyttä Eevan ja Marian välillä (syntiinlankeemus-pelastushistoria), Raamatun naisten vaikutusta kristinuskon ja juutalaisuuden naiskuvaan tai verrata gnostilaisten/varhaiskristillisten kirjoitusten ja Raamatun kaanonin kuvausta esim. Magdalan Mariasta.

3. Martti Luther (1583-1546) oli rohkea uudistaja oman aikansa yhteiskunnallisessa ja kirkollisessa elämässä. Missä asioissa hän uudisti radikaalisti perinnettä?

3p. Opiskelija osaa kytkeä Lutherin uudistukset reformaatioon ilmiönä. Vastauksessa mainitaan kolme esim. seuraavista:

• paaviuden merkityksen muuttuminen
• jumalanpalveluksen uudistukset
• kansankielisen Raamatun merkitys
• kansanopetus, lukutaito ja kansalliset kielet
• sakramenttiopin muuttuminen
• pelastuskäsitys, mm. aneopin vastustaminen
• pappeuden muutokset, yleinen pappeus
• avioliitto, selibaatin väistyminen
• kahden regimentin oppi
• kutsumusajattelu: arkinen/maallinen työ nähdään ”yhtä arvokkaana” Jumalan palvelemisena
• sääntökuntien ja luostareiden lakkauttaminen
• yksilön- ja omantunnonvapauden korostaminen

5–6p. Hyvässä vastauksessa opiskelijan tulee käsitellä sekä yhteiskunnallista että kirkollista elämää. Vastauksessa eritellään uudistusten laajuutta ja vaikutusta monipuolisesti ja johdonmukaisesti.
Erityinen ansio on käsitellä tapahtumien kauaskantoisempia vaikutuksia, kuten yksilön- ja omantunnonvapauden korostumista, sekularisaatiota, hyvinvointiyhteiskunnan muodostumista tms.

4. Selitä lyhyesti, miten seuraavat henkilöt ovat vaikuttaneet Suomen kirkkohistoriaan.
Jokaisesta henkilöstä enimmillään kaksi pistettä. Yhden pisteen saa kertomalla henkilöstä yksittäisen tai marginaalisia asioita. Kahteen pisteeseen vaaditaan ajoitus ja tarkempi kuvaus henkilön merkityksestä juuri kirkkohistorialle. Lyhytkin vastaus voi olla kahden pisteen arvoinen.

Kustaa Vaasa (noin 1496–1560) oli Ruotsin kuningas (1523–1560). Hän osallistui reformaation toteutukseen maassamme. Hän mm. vähensi 2/3 kirkon aikanaan aloittamasta verotusoikeudesta, mikä vaikeutti huomattavasti seurakuntien toimintaa.

Paavo Ruotsalainen (1777–1852) oli herännäisyyden eli körttiläisen herätysliikkeen johtajia, lukutaitoinen talonpoika ja sielunhoitaja.

Pyhä Henrik oli englantilaissyntyinen katolisen kirkon piispa. Pyhän Henrikin legendan mukaan hän sai tehtäväkseen suomalaisten käännyttämisen kristinuskoon, ja hänen kerrotaan saapuneen Suomen länsirannikolle ensimmäisen ristiretken aikana kuningas Erikin mukana (1100-luvulla). Uusin tutkimus kyseenalaistaa Henrikin matkan Suomeen. Pyhä Henrik on Suomen kansallispyhimys.

5. a) Esittele pääpiirteittäin, miten eri tavoin kristikunnassa vietetään jumalanpalvelusta. (4p.)
b) Pohdi, mikä on yhteistä erilaisille jumalanpalveluksille. (2p.)
Käytä apunasi myös seuraavia tekstejä. Jos annettuun aineistoon ei viitata, se vähentää vastauksen arvoa.

a)
2 p. Oppilas tuo esiin muutaman kristillisen yhteisön ja/tai erilaisia jumalanpalvelusperinteitä. Jumalanpalvelus ymmärretään seurakunnan yhteisenä kokoontumisena ja/tai seurakuntaelämän keskuksena. Jumalanpalveluksen viettoa voidaan tarkastella muutaman näkökulman avulla, esim.:

• jumalanpalvelusjärjestys (ja sen osat)
• liturgia
• virret/laulut/musiikki/instrumentit
• sakramentit
• papisto
• toimittajat
• viettotavat
• teologiset ja hengelliset merkitykset
• toistuvuus
• kirkkovuosi

4p. Opiskelija käsittelee jumalanpalvelusta useammasta edellä mainituista näkökulmasta tai jostain näkökulmasta erityisen ansiokkaasti. Opiskelija käyttää annettua aineistoa selittääkseen ja perustellakseen näkökulmiaan.

b)
Vastauksessa tuodaan esiin eri jumalanpalvelusperinteen yhdistäviä tekijöitä. Tekstiaineistosta voi nostaa esim.:

• usko kolmiyhteiseen Jumalaan
• toistuvuus (sunnuntain merkitys)
• teologiset ja hengelliset merkitykset
• rituaalit, kuten raamatuntekstit + selityspuhe, rukous - pappeus

6. Kuvassa on Rembrandtin maalaus ”Tuhlaajapojan paluu” (n.1669). Erittele sen taustalla olevan kertomuksen uskonnollisia ja eettisiä ulottuvuuksia.
HUOM! Tehtävänannossa kehotetaan erittelemään vain taustakertomuksen ulottuvuuksia.

3–4p. Opiskelija tietää kertomuksen ja osaa sijoittaa sen Raamattuun Jeesuksen esittämäksi vertaukseksi. Oppilas ottaa vastauksessa huomioon sekä uskonnollisen että eettisen ulottuvuuden ja tuo esille pari esim. seuraavista teemoista:

• uskonnollisia ulottuvuuksia esim.: isän ja pojan suhde, Jumalan armo ja rakkaus, mielenmuutos, uudelleen aloittamisen mahdollisuus, maailmallinen elämä vs. Jumalan tahdon mukainen elämä, suuret pidot esimerkkinä pelastuksesta
• eettisiä ulottuvuuksia esim.: ihmisen hyväksyminen ilman ehtoja, veljeskateus, ”hyvä elämä”/onnellisuus, ahneus, anteeksiantamus

5–6p. Opiskelija tuntee kertomuksen ja käsittelee useampia edellä mainituista teemoista monipuolisesti. Opiskelija tuo esiin sekä uskonnollisen että eettisen puolen.
Erityisansio on, jos opiskelija peilaa eri tulkintoja ja/tai ulottuvuuksia suhteessa toisiinsa tai esim. suhteessa muiden maailman uskontojen eettisiin tai teologisiin korostuksiin. Maalauksen esittely ei ole vaatimus korkeimpiinkaan pisteisiin.

7. Millaisia näkökulmia kristillinen etiikka tuo keskusteluun eutanasiasta?

3p. Opiskelija ymmärtää eutanasian käsitteen, ja että kristilliset kirkot suhtautuvat kielteisesti aktiiviseen eutanasiaan. Vastauksessa perustellaan asiaa parilla esim. seuraavista tavoista:

• Jokainen ihminen on Jumalan luoma ja ihmiselämä on mittaamattoman arvokas.
• Jumalan käsissä on ihmisen syntymä ja kuolema.
• Myös sairaan ja kärsivän elämällä on tarkoitus.
• Lähimmäisenrakkauden periaate haastaa auttamaan ja tukemaan kärsimyksessä.
• Eutanasiassa korostuu kärsivän ihmisen itsemääräämisen oikeus ja kuoleman hallinta.
• Kuolema lääkärien, lääketieteen sekä teknologian keinoin hallittavissa olevana asiana
• Saattohoito ja sen periaatteet (esim. kivunlievitys, potilaan kokonaisvaltainen, hyvä hoito, omaisten huomioon ottaminen)
• Kuolemanpelko ja sen kohtaaminen
• Itsemääräämisoikeus ja sen problematiikka.
• Eri kirkkokuntien painotuserot.

5–6p. Opiskelija ymmärtää monipuolisesti eutanasian käsitteen. Käsitettä voi avata myös esimerkkien avulla passiivisen eutanasian suuntaan. Kiitettävässä vastauksessa eutanasiaa pohditaan kristillisen etiikan näkökulmasta monipuolisesti ja syvällisesti. Ansiokasta on pohtia esim. kristillisen ihmiskäsityksen ja individualismin välistä jännitettä.
Erityinen ansio on nostaa esiin viimeaikaista keskustelua esim. poliittisesta päätöksenteosta, television kuolemaa käsittelevästä sarjasta tms. Tätä ei kuitenkaan vaadita kiitettäviin pisteisiin. Kristillistä näkemystä voi pohjustaa myös filosofisilla argumenteilla, mutta pääpainon tulee olla kristillisessä etiikassa.

8. Juutalaisuutta, kristinuskoa ja islamia kutsutaan usein ”Abrahamin uskonnoiksi”. Selitä, mihin tämä perustuu.

3p. Opiskelija ymmärtää perusidean, miksi juutalaisuutta, kristinuskoa ja islamia kutsutaan ”Abrahamin uskonnoiksi” tai ”Abrahamin perillisiksi”.

• Abraham (Koraanissa Ibrahim) kaikkien pyhissä kirjoituksissa kantaisä eli patriarkka ja uskon esikuva
• juutalais-kristillinen traditio: Abrahamista ja Saarasta polveutunut sukukunta (esim. Isak, Jaakob, Joosef)
• islamilainen traditio: Ibrahimista ja hänen jalkavaimostaan Haagarista ja heidän pojastaan Ismaelista polveutunut sukukunta
• ilmaisu korostaa kolmen monoteistisen uskonnon uskonnonhistoriallista yhteenkuuluvuutta ja myönteistä rinnakkaiseloa

5–6p. Hyvässä vastauksessa opiskelija ymmärtää ja erittelee näiden kolmen uskonnon yhteisiä piirteitä, joissa ilmenee monipuolisesti uskonnonhistoriallinen yhteenkuuluvuus. Esimerkkejä yhteisistä piirteistä on paljon. Vastauksessa voi käsitellä esimerkiksi joitakin seuraavista asioista: monoteismi, kaikki ovat Lähi-idässä syntyneitä kirjauskontoja, usko profeettoihin ja enkeleihin, ilmoitususkontoja, käsitys kuolemanjälkeisestä elämästä ja pelastumisesta, käsitys ihmisestä ja luonnosta, eettiset käsitykset, islamin alueella juutalaisilla ja kristityillä monoteistisina uskontoina erityinen asema, kuvakielto juutalaisuudessa ja islamissa.
Erityinen ansio on problematisoida ”Abrahamin uskonnot” -käsitettä (vrt. Abrahamin perilliset) tai tuoda esiin ko. uskontojen erottavia piirteitä. Tätä ei kuitenkaan vaadita kiitettäviin pisteisiin.

+9. Pyhiinvaelluksen merkitys maailmanuskonnoissa. Käsittele vastauksessasi vähintään kolmea eri uskontoa.

3 p. Pyhiinvaelluksen määrittely hengelliseksi tai uskonnolliseksi matkaksi johonkin pyhään paikkaan ja sen merkityksen alustavaa pohdintaa suppeasti kolmen eri uskonnon näkökulmasta. Oppilas osaa nimetä käsittelemistään uskonnoista jonkin niiden keskeisen pyhiinvaelluskohteen. Pyhiinvaelluskohteista voi mainita esimerkiksi jotkin seuraavista:

• juutalaisuus: Jerusalem (erityisesti temppelin rauniot eli ns. Itkumuuri/Länsimuuri, Jahven nimen koti, edustaa Jahven läsnäoloa maailmassa, liiton arkun säilytyspaikka)
• kristinusko: Betlehem (Jeesuksen syntymään liittyvät paikat), Jerusalem (Jeesuksen elämään, kärsimykseen, kuolemaan ja ylösnousemukseen liittyvät paikat), Rooma (apostolien Pietari ja Paavalin sekä marttyyrien haudat), Santiago de Compostela (apostoli Jaakob), paikalliset pyhiinvaelluskohteet (esim. suojeluspyhimyksen hauta)
• islam: Mekka (Kaaban temppeli; pyhiinvaellus (hajj) Mekkaan on yksi islamin peruspilareista ja velvollisuus, joka tulisi suorittaa kerran elämässä), pyhien miesten haudat (esim. profeetta Muhammadin hauta Medinassa), šiialaisuudessa erityisesti Kerbela (imaami Husainin kuolinpaikka) ja muiden imaamien hautapaikat, Jerusalem (Kalliomoskeija, profeetta Muhammadin taivasmatka)
• hindulaisuus: äiti Intia, paljon Višnun ja Šivan palvontaan liittyviä pyhiä paikkoja ja muita tärkeitä pyhiinvaelluskohteita (esim. Varanasi Šivan pyhänä kaupunkina, Allahabad pyhien jokien yhtymäkohtana), Ganges-joki (erityisesti kumbha mela -juhlan yhteydessä), mytologia pyhien paikkojen taustalla
• buddhalaisuuden haarat: Buddhan elämään liittyviä pyhiinvaelluspaikkoja, kuten Lumbini (syntymäpaikka), Bodh Gaya (valaistumispaikka), Benares (ensimmäinen opetus), Kusinagara (kuolinpaikka), monet luostarit

5–6 p. Oppilas ymmärtää pyhiinvaelluksen ja sen merkityksen samansuuntaisena ilmiönä eri uskonnoissa (siunauksen/hyvän karman tai onnentuoja elämään; uskonvahvistus; Jumalalle omistautuminen; meditaatio; rauhoittuminen; pelastuksen/vapautumisen tavoittelu; yhteisöllisyyden kokemus). Vastaukseen sisältyy myös vertailevaa ainesta, jossa ymmärretään kunkin uskonnon omaa erityisluonnetta. Vastauksesta selviää, miksi esitellyt kohteet ovat tulleet pyhiinvaelluskohteiksi.

7–9 p. Kolmen uskonnon pyhiinvaellusperinteen syvällinen käsittely ja useamman pyhiinvaelluskohteen esittely. Ansioksi katsotaan uskontokunnan sisällä vallitsevien erilaisten pyhiinvaellusperinteiden erittely (esim. islamissa šiialaisten painotus imaamien haudoille tehtävistä pyhiinvaelluksista; katolisten keskuudessa Mariaan liittyvät pyhiinvaelluspaikat kuten Etelä-Ranskan Lourdes, ortodokseilla Athosvuoren munkkiluostarit) tai historiallinen näkökulma esim. kristillisiin pyhiinvaelluksiin.

+10 Sukupolvensa merkittävimpiin sosiologeihin lukeutunut Peter Berger ennusti vuonna 1968 New York Times -lehdessä, että 2000-luvulla uskonnollisia ihmisiä tavataan todennäköisesti vain pienissä lahkoissa, joihin he ovat sulloutuneet yhteen vastustaakseen maailmanlaajuista sekulaaria kulttuuria.

Vuonna 1998 Berger kirjoitti kuitenkin itsekriittisesti: Olettamus siitä, että eläisimme sekulaarissa maailmassa, on virheellinen. Maailma on tänään – – yhtä kiihkeästi uskonnollinen, kuten aina on ollut, ja joillain alueilla jopa enemmän kuin aiemmin.

Uskontojen merkitys on monien tarkkailijoiden ja tutkijoiden mukaan kasvanut maailmassa viime vuosikymmeninä. Arvioi viime aikojen tapahtumien valossa, mihin tämä väite perustuu.

3p. Koska Bergerin aineisto on vanha, ”viime aikojen tapahtumat” voidaan ymmärtää varsin laajasti. Vastauksessa voi käsitellä esimerkiksi joitakin seuraavista näkökulmista:

• Uskonnon kasvava merkitys kansainvälisessä politiikassa, esim.
  • islamin ja lännen väliset suhteet (11. syyskuuta 2001, Muhammadin pilakuvat)
  • Yhdysvallat (kristillisen oikeiston nousu, presidentti George W. Bush, vuonna 2009 perustettu teekutsuliike (Tea Party movement), jonka retoriikassa esiintyi uskonnollisia piirteitä erityisesti vuoden 2012 presidentinvaalien alla)
  • Intia (hindulaisen nationalismin nousu 1980-luvulta lähtien)
  • Neuvostoliiton romahdus ja sosialismin sortuminen 1990-luvun vaihteessa
• Uskontokarttojen muutokset (helluntailaisuuden kasvu, kristinuskon kasvu globaalissa etelässä, islamin uusi läsnäolo Euroopassa)
• Vaihtoehtoisen henkisyyden nousu
• Uusateismin nostattama keskustelu
• Uskonnollisen konservatismin ja/tai fundamentalismin nousu sekularisaation ja globalisaation vastavoimana
• Muissa maanosissa uskonnollisuus ei ole kokenut vastaavanlaisia mullistuksia kuin länsimaissa (erityisesti Intia, Afrikka, Kaakkois-Aasia)

5–6p. Vastauksessa on tuotu esille useampia näkökulmia johdonmukaisesti perustellen. Opiskelija on ottanut tehtävänannon mukaisesti arvioivan ja pohtivan näkökulman asiaan. Vastauksessa tuodaan esiin jotain konkreettisia tapahtumia.

7–9 p. Vastaus on syvällinen, monipuolinen ja johdonmukainen.
Erityisansioita lähdekriittiset huomiot, kuten Bergerin tausta nimenomaan länsimaalaisena ajattelijana sekä sitaattien ajoitus (jälkimmäinen väite on esitetty 15 vuotta sitten).