Työryhmä: Tia Ahtinen, Lauri Laine, Outi Raunio-Hannula, Elina Ruoko (siht.), Eija Suokko, Jaana Tahvanainen, Outi Taskilahti

Yleistä: Yhteiskunnalliset teemat korostuivat kysymyksissä. Tehtävät olivat ajankohtaisia ja vaativat opitun tiedon soveltamista. Tehtävissä oli myös ainerajat ylittäviä kysymyksiä. Aineistotehtäviä oli ilahduttavan paljon ja monissa tehtävissä oli ajankohtainen ingressi. Työryhmä pohti, että monessa kysymyksessä jäi epäselväksi, miten aineistoa tulisi vastauksessa hyödyntää. Aineisto olisi voinut olla monipuolisempaa (tekstinäytteiden ja kuvan lisäksi esim. tilastoja tai karttoja). Kokonaisuutena kysymyssarja oli haastava ja uskontotieteellistä osuutta olisi voinut olla enemmän. Erityisesti tehtävä yhdeksän oli kysymyksenasettelulta ongelmallinen, sillä uskonnon ja talouskriisin välistä suhdetta ei voida yksiselitteisesti todeta. 

1. Timo Virtala tulkitsee vuorisaarnaa seuraavasti:
Vuorisaarna on ylilyönti. Veljeään hulluksi haukkuva joutuu helvettiin. Viettelevä silmä pitää repiä pois. Vannoa ei saa ollenkaan, eikä tuomita – – ruuista ei tulisi huolehtia eikä vaatteista murehtia. Pystyykö kukaan koskaan saavuttamaan näitä päämääriä?
Timo Virtala, Puoli kaupunkia -lehti 17.2.2005

Mitä vuorisaarna opettaa kristittynä elämisestä? 

3p.

Vastaaja käsittelee muutamaa asiaa seuraavista:
- Vuorisaarna on Jeesuksen eettisen opetuksen huipentuma Matteuksen evankeliumissa (löytyy osittain myös Luukkaasta)

- Vuorisaarnassa Jeesus terävöittää perinteisen juutalaisen lain vaatimuksia ja kärjistää ne äärimmilleen; käskyjen ulkonainen noudattaminen ei riitä, vaan on toimittava käskyjen hengen mukaan (täydellisyyteen tähtäävä opetus havainnollistetaan vastakohtapareilla ”te olette kuulleet sanotuksi…” ”mutta minä sanon teille…”)

- Vuorisaarnan Jeesuksen elämänohjeet ovat ehdottomia, esimerkiksi: luovu väkivallasta, tarjoa sovintoa, rakasta vihollisia ja rukoile heidän puolestaan, luovu kostosta, älä tee pahalle vastarintaa, älä vanno väärää valaa, älä tee hurskaita tekoja ihmisten katseltavaksi (”älköön vasen kätesi tietäkö, mitä oikea kätesi tekee”), miten rukoillaan (Isä meidän -rukous), älä paastoa synkkyydessä, älä kokoa aarteita maan päälle, älä murehdi, luota Jumalan huolenpitoon taivaan lintujen ja kedon kukkien lailla, älä tuomitse (”Ota ensin hirsi omasta silmästäsi, vasta sitten voit ottaa roskan veljesi silmästä.”)

- Vuorisaarnan opetuksen vastapainona kristillinen armon näkökulma, mm. lain noudattamisen mahdottomuus (tekojen sijaan usko merkittävää)

- Kultainen sääntö

- Autuaaksi julistamiset

- Kristittyjen ihanteena on olla ”maan suola” ja ”maailman valo”

5p.

Vastaus on johdonmukainen ja siinä tulee esille useita näkökulmia Vuorisaarnan kristittynä elämisen ihanteista.
Erityisansio, jos kokelas mainitsee vuorisaarnaa inspiraation lähteenä käyttäneitä henkilöitä, kuten Leo Tolstoi, Mahatma Gandhi, Martin Luther King, …
Täysiin pisteisiin ei vaadita koko vuorisaarnan käsittelyä. Tehtävänannossa ei myöskään pyydetä ottamaan huomioon lainausta. Siihen viittaaminen mielekkäästi vastauksessa voi olla lisäansio. 

2. Miten luterilainen reformaatio muutti käsitystä Raamatusta, sen tulkinnasta ja käytöstä?

3p. Vastaaja käsittelee 2-3 näkökulmaa esimerkiksi seuraavista:

- reformaation muotoperiaate: Raamattu on uskon ja elämän ylin ohje (”yksin Raamattu”, sola scriptura), Raamatun ainutlaatuisuus ilmoituksen lähteenä

- sisältöperiaate: yksin uskosta, yksin armosta

- myös perimätietoa eli traditiota arvioitiin Raamatun valossa; paavi ja kirkolliskokoukset saattoivat erehtyä

- Luther korosti Raamatun kirjaimellista merkitystä, mutta hänen mukaansa Raamatussa oli tärkeää:

• sen hengellinen sisältö (vrt. Calvinille keskeistä Raamatun arvovalta ja ohjeellisuus myös yhteiskunnallisissa asioissa)
• olennaista on se, mikä selventää Kristuksen sovitustyötä ihmiselle ja ohjaa hänet armollisen Jumalan luokse
• Raamatun kirjat eivät näin ollen olleet kaikki samanarvoisia

- myöhemmin luterilaisuudessa korostui pelastushistoriallinen tulkintatapa

- maallikot saattoivat itse ymmärtää ja tulkita Raamattua, ei ollut kirkon viranhaltijoiden yksinoikeus

- pappien tehtävä opettaa kansaa, Raamatun selittämisen eli saarnan keskeisyys jumalanpalveluksessa

- Raamattua alettiin kääntää kansankielille (taustalla renessanssi-humanismin korostama paluu alkukielisiin teksteihin). Johti kirjakielten syntyyn ja kansanopetukseen sekä lukutaidon yleistymiseen. Yhtenä vaikutuksena oli myös kirkon pirstoutuminen, kun vastakkaiset näkemykset synnyttivät oppiriitoja.

- vähitellen Raamattu alkoi levitä kansan pariin (kirjapainotaito) ja Raamattua alettiin lukea yksityisesti esim. kodeissa

5p. Vastaus on johdonmukainen ja siinä esitellään useampi esimerkiksi edellä mainituista asioista. Vastauksessa käsitellään reformaation muotoperiaatteen taustaa ja vaikutuksia. Vastauksessa otetaan huomioon kaikki kysytyt näkökulmat eli käsitys Raamatusta, sen tulkinnasta ja käytöstä.

Erityisansiona pohtia, mikä on Lutherin teologiaa ja mikä sen pohjalta syntynyttä luterilaisuutta.

3. Mitä eroa ja yhtäläisyyttä on Jeesuksen ja Buddhan opetuksissa?

3p.

- Kokelas ymmärtää, mihin uskontoihin henkilöt liittyvät tai mistä opit löytyvät (Tripitaka ja Uuden testamentin evankeliumit)
- Vastauksessa mainitaan pari eroa ja yhtäläisyyttä. Asianmukaisilla perusteluilla alle listatut erot voivat olla vastauksessa myös yhtäläisyyksiä (ja toisin päin).

 Eroja esimerkiksi:
B: taustalla hindulainen traditio
J: taustalla juutalainen traditio

B: mietiskely on itseen päin kääntymistä
J: rukoilu Jumalan puoleen kääntymistä

B: toiminta voi olla taitavaa tai taitamatonta, ei syntikäsitystä
J: ihminen on syntinen; hyvän ja pahan taistelu

B: elämä on kärsimystä, kärsimys johtuu halusta
J: Jeesuksen kärsimys ihmiskunnan puolesta (armo), Jeesuksen opetus kärsimyksen alkuperästä

B: pelastus 8-osaisen tien avulla, vapautus kärsimyksestä
J: opetus Jumalan valtakunnasta, pelastus Jeesuksen kautta (Isän luo)

B: mallina valaistuneelle elämälle
J: opettaja, sovittaja, lunastaja

B: ajan syklisyys, kaikki on ainaisessa muutostilassa, ei mitään pysyvää
J: ajan lineaarisuus, suunnitelma pelastumisesta, Jumala on ikuinen

B: itse hankittu taitavuus, ansiot, ei pelastavia jumalia
J: Jumalan armo, vanhurskaus, ei teoilla hankittu

B: kultainen keskitie
J: radikaalit vaatimukset aikansa yhteiskunnassa

Yhtäläisyydet

- Itsetutkiskelu (meditaatio/synnitön heittäköön ensimmäisen kiven)

- Maallisen elämän väliaikaisuus

- Maallisten rikkauksien välttäminen elämän ”tavoiteltavimpana asiana”

- Kultaisen säännön periaate

- Kaiken elollisen kunnioittaminen (ahimsa / viljely ja varjelu)

- Pelastus uutena olotilana (nirvana / uusi taivas ja uusi maa)

- Tasa-arvo (tapasivat henkilöitä kaikista yhteiskuntaluokista)

- Vertausten ja tarinoiden käyttö opetuksessa

5 p. Mainitsee useita yhtäläisyyksiä ja eroja perustellen ja pohdiskellen.
Lisäansiona pohtia erojen ja yhtäläisyyksien problematiikkaa (monet asiat voidaan nähdä tulkinnasta riippuen erona tai yhtäläisyytenä).
Lisäansiona pohtia Jeesuksen ja kristinuskon oppien/tulkintojen sekä Buddhan ja buddhalaisuuden oppien/tulkintojen suhdetta.

4. Oheinen pilapiirros (Erkki Kuusanmäki, Suomen Kuvalehti 1/2013) ottaa kantaa tasavallan presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuheen vuonna 2013 synnyttämään keskusteluun. Puheensa päätteeksi presidentti Niinistö toivotti Jumalan siunausta, mikä sai osakseen kiitosta mutta kirvoitti myös kriittisiä kommentteja. Myös presidentti Martti Ahtisaaren vastaava tapa synnytti keskustelua 1990-luvulla. 

Pohdi siunauksen toivottamisen käytäntöä uskonnonvapauden ja suomalaisen kulttuurin näkö- kulmasta. Voit käyttää apunasi pilapiirrosta.

3 p.

- Opiskelija ymmärtää käsitteen uskonnonvapaus

- Vastauksessa annetaan muutamia perusteltuja syitä sille, miksi siunauksen toivottaminen aiheutti keskustelua. Esimerkiksi joitakin seuraavista:
o   kertooko presidentin omasta vakaumuksesta
o   onko siunaus kannanotto kirkon tai kirkkoon kuulumisen puolesta
o   onko se kannanotto Suomesta kristillisenä maana
o   mikä on siunauksen merkitys monikulttuurisessa Suomessa
o   Suomessa uskonto perinteisesti nähty yksityisasiana (vrt. USA, pilapiirros), voiko siunauksesta loukkaantua
o   hämmentääkö siunaus, koska se voi luoda käsityksen maallisen vallan ja hengellisen instanssin yhteenliittymästä
o   onko presidentillä vapaus ilmaista omaa uskonnollisuuttaan
o   ymmärretäänkö Suomessa uskonto samalla tavalla kuin amerikkalainen kansalaisuskonnollisuus (”God bless you” ei automaattisesti viittaa tietyn uskonnon jumalaan)
o   positiivisen ja negatiivisen uskonnonvapauden määritteleminen ja niiden toteutumisen pohtiminen.
o   mahdollisia muita esimerkkejä (Suvivirsi, jouluvalot)
o   mitä on suomalainen kulttuuri, onko se tänä päivänä kristillistä kulttuuria ja missä määrin?

5 p. Pohtii moninaisesti syitä siunauksen toivottamisen positiivisiin ja negatiivisiin reaktioihin.

Tehtävässä ei pyydetä viittaamaan kuvaan, siispä pilakuvan ja Ahtisaari -esimerkin eritteleminen konteksteja heijastellen on lisäansio. Pilakuvassa presidentti Kallio pitää puhetta vuonna 1940 (sota-aika, jännitteitä, yhtenäisyyden tarpeen korostuminen, homogeenisempi Suomi, uskonnollisuus tai ainakin kirkkoon kuuluminen yleistä, siunaus koskettaa todennäköisesti suurta väestöryhmää).

Kysymyksessä mainitaan myös Ahtisaari. Voidaan pohtia, onko siunauksen toivottaminen hyväksyttävämpää, jos kysymyksessä on yhteiskunnan kannalta kriisiaika (1990-luvulla lama).

5. Viime vuosien aikana yhteiskunnassamme on puhuttu paljon kriisissä olevista perheistä ja heidän tukemisestaan. Miten kirkko voi osaltaan auttaa perheitä ongelmatilanteissa? Anna myös konkreettisia esimerkkejä.

Vastauksen tulee rakentua pääosin kirkon sosiaalieettisen toiminnan tarkastelulle, mutta mukaan voi tuoda myös dogmatiikan näkökulmaa.

3 p.

• Konkreettisia esimerkkejä perheen ongelmatilanteista (esim. työttömyys, syrjäytyminen, köyhyys, yksinäisyys, ylivelkaantuminen, ihmissuhde ja mielenterveysongelmat, pitkäaikaissairaudet, avioerot, monikulttuurisuus, riidat, päihteet,…)
• Vastauksessa on tuotu esille joitakin kirkon harjoittamia sosiaalieettisiä diakonian työmuotoja (esim. perhetyö, parisuhdetyö, päihdetyö, velkaneuvonta, vaate- ja ruoka-apu, avioliittoleirit jne.). Mukana voi olla myös sielunhoitotyön tai ripin esittelyä.
• Mukana voi olla myös pohdintaa kirkon ja yhteiskunnan välisestä työn- ja vastuunjaosta sosiaalisen turvaverkon ylläpitäjänä. 

5 p.

• Edellä mainittuja on käsitelty syvällisesti ja monipuolisesti. Vastauksen ansioita lisää, jos pohdintaa esimerkiksi:
• kristillisen etiikan, lähimmäisenrakkauden käsityksen ja/tai kristillisen ihmiskäsityksen vaikutuksesta sosiaalieettisen työn taustalla.
• Kirkon perhekäsityksen pohdintaa ja sen haasteita nykypäivän Suomessa voi tuoda vastauksessa esille, jos tämä ei vie vastauksen painopistettä väärään suuntaan.
• Vastauksessa voi tuoda esille myös luovemmin uskontososiologisen näkökulman uskonnosta ja yhteisistä arvoista perheen sosiaalista koheesiota luovana voimana.

6. Dalai-lama on kiteyttänyt katsomusten välisen yhteyden mahdollisuuden seuraavin sanoin: Uskonto, joka voi yhdistää meitä kaikkia, on myötätunnon uskonto. Sitä voivat harjoittaa muslimit, kristityt, buddhalaiset ja yhtä lailla ateistit.

Arvioi Dalai-laman näkemystä. Anna myös konkreettisia esimerkkejä siitä, millaisia myötätunnon elementtejä eri katsomuksissa on.

3 p.

• Vastauksen painopiste on Dalai Laman esittämän näkemyksen arvioinnissa
• Myötätunnon määrittely
• Vastauksessa tuodaan esiin esimerkiksi joitakin seuraavista:
• Uskontojen ja muiden katsomusten eettinen ulottuvuus on huomioitu vastauksessa.
• Vastauksessa on tarkasteltu eri katsomuksien (esim. Dalai-laman mainitsemat islam, kristinusko, buddhalaisuus, ateismi) sisältämiä myötätunnon elementtejä. Esimerkiksi käsitys kultaisesta säännöstä ja muista ihmisten välisiä suhteita käsittelevistä eettisistä periaatteista (buddhalaisuuden ahimsa; kristinuskon kymmenen käskyä ja rakkauden kaksoiskäsky; islamin almuvero ja/tai humanistinen ihmiskäsitys ja ihmisoikeudet; solidaarisuus, altruismi, jne.)
• Kriittistä pohdintaa erilaisia katsomuspiirteitä toisistaan erottavista piirteistä.

5 p. Vastauksessa on esitelty monipuolisesti erilaisten katsomusten eettisten periaatteiden yhteneväisiä piirteitä. Lisäansio on tuoda vastaukseen uskontodialogin tai globaalin ekumenian näkökulmaa.

7. Alla on kuvattu joitakin yksittäisten henkilöiden uskonnollisia kokemuksia, joilla on ollut kauaskantoisia vaikutuksia Suomen historiassa.
a) Millaisia jälkivaikutuksia näillä kokemuksilla on ollut Suomen luterilaisen kirkon historiassa?
b) Mihin laajempaan eurooppalaiseen uskonnolliseen kontekstiin kokemukset ja niiden jälkivaikutukset liittyvät?

Lukiessaan paimenessa Arthur Dentin teosta Totisen kääntymisen harjoitus kalantilainen tyttö Liisa Eerikintytär koki vuonna 1756 herätyskokemuksen, jota sävytti voimakas synninhätä: hän koki olevansa tuomittu ja kadotettu ihminen. Tyttö kertoi kokemuksestaan kotikylänsä Santtion asukkaille, ja hätä sielujen kohtaloista valtasi kylän. Näin herätys tarttui muihinkin kyläläisiin ja oli 1750-luvun loppuun mennessä levinnyt laajalti muualle Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan.

Euran Honkilahdessa asunut seppä Juho Uusikartano koki uskonnollisen heräämisen vuonna 1817 ja alkoi järjestää talossaan seuroja, joissa väki kiitosvirsiä veisatessaan alkoi hypellä, tanssia ja taputtaa käsiään. Myös muita hurmoksellisia piirteitä, kuten profetioita ja ilmestyksiä, esiintyi. 

Nykyisen Lapinlahden Savojärven kylässä syntyi 1790-luvulla hurmoksellinen herätys, jonka kerrotaan alkaneen heinätöissä kahden talon väen jouduttua hurmoksiin. He kaatuivat maahan, puhuivat kielillä ja näkivät näkyjä. Herätys levisi nopeasti lähialueille.

Kaaresuvannon kirkkoherra Lars Levi Laestadius koki hengellisen uudistumisen tavattuaan Lapin Marian vuonna 1844. Tapaamisen jälkeen hänen saarnansa saivat uutta paloa, ja kuulijoiden keskuudessa levisi uskonnollinen herätys, joka levisi Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosiin 1800-luvun lopulla.

HUOM! Vastauksen a) ja b) -kohdan pisteytyksestä ei ole annettu ohjeita, joten vastaus arvioidaan kokonaisuutena. Alla on esimerkkejä asioista, joita vastauksessa voidaan käsitellä. Niitä kaikkia ei vaadita kiitettäviinkään pisteisiin. 

a) Kokelas tunnistaa, että tekstipätkät liittyvät 1800-luvun herätysliikkeiden syntyyn (eli viides herätysliike ei kuulu joukkoon) ja osaa mainita liikkeitä nimeltä. Vastausta voi lähestyä esimerkiksi esittelemällä herätysliikkeitä, niiden erityispiirteitä ja/tai vaikutusta luterilaisen kirkolliseen kulttuuriin (alla esimerkkejä eri lähestymistavoista). Aineistoon tulee viitata vastauksessa.

Herätysliikkeistä voi nostaa esille esimerkiksi seuraavia asioita:

- pietistisen hartauskirjallisuuden lukeminen, oma lauluperinne

- seuraperinne, maallikkoaktiivisuus

- osa papistosta vastusti aluksi herätyksiä ja niiden toimintaa pyrittiin kontrolloimaan (esim. Kalajoen käräjät)

- herätysten johtoon kirkollisia tai muuten karismaattisia johtajia

- organisoituivat kirkollisiksi herätysliikkeiksi, joiden vaikutus on edelleen merkittävä

Tekstiesimerkit käsittelevät seuraavia herätysliikkeitä. Kiitettävissäkään pisteissä ei tarvitse tunnistaa, mihin herätysliikkeisiin tekstipätkät kuuluvat.

- Liisa Eerikintyttären herätys rukoilevaisuuden pohjana. Rukoilevaisuuden keskeisiä piirteitä: polvirukoukset, rukouselämän korostaminen ja 1700-luvun perinteiden ja raamatunkäännöksen noudattaminen. Yksi Suomen ev.-lut. kirkon herätysliikkeistä

- Juho Uusikartano: Hurmoksellinen ns. hyppyherätys. Yhteyksiä rukoilevaisuuteen

- Savojärven herätys: Pohjois-Savon herännäisyys sai alkunsa Savojärven herätyksestä. Herännäisyys yksi Suomen ev.-lut. kirkon herätysliikkeistä. Korostaa: ikävöivää uskoa ja Jumalan pelastavaa toimintaa syntisen teoista riippumatta

- Laestadius: Lestadiolaisuuden perustaja. Ominaisia opillisia korostuksia: ryhmän ulkopuoliset poissulkeva seurakuntanäkemys, rippi ja synninpäästö, kielteinen suhtautuminen syntyvyyden säännöstelyyn, isänmaallisuus sekä monien uusien teknisten keksintöjen arvostelu (kuten tv). Lestadiolaisuus yksi Suomen ev.-lut. kirkon herätysliikkeistä, mutta ristiriitainen suhde kirkkoon.

b)

- Suomalaiset herätykset ja niistä syntyneet herätysliikkeet kytkeytyvät toisaalta saksalaiseen ja toisaalta englantilaiseen pietismin perinteeseen ja hartauskirjallisuuteen

- korostettiin henkilökohtaista uskoa (jossa kirkkokunnalla ei ollut niin suurta merkitystä)

- hartauskokoukset

- parannuksen teko ja kääntymys

- maailmallisista asioista luopuminen

- arjessa vaikuttava uskonnollisuus: rukouselämä, Raamatun luku

- maallikkouskonnollisuuden merkitys

8. Kotimaa-lehden kolumnisti Rebekka Naatus kehotti kolumnissaan lopettamaan lähetystyön. Kirjoitus herätti mediassa vilkasta keskustelua lähetystyön merkityksestä puolesta ja vastaan. Alla otteita Naatuksen kolumnista. 

Kirkon pitäisi uskaltaa lopettaa evankelioiva lähetystyö ja siirtyä tekemään puhdasta auttamistyötä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Jeesus tulee siinä siivellä. Niin kauan kuin olemme kristittyjä ja teemme työtämme kristillisellä lähimmäisenrakkaudella ei tarvita muuta evankeliumia. Kysyvälle ihmiselle vastataan myös Jumalan viestistä ihmisille, mutta nälkää näkevälle tarjotaan leipää. Sanan tyrkyttäminen on ehdollistavaa rakkautta. Syntiä. – – Surkeinta lähetystyössä on se, että suurin osa toiminnasta muistuttaa herätysliikehenkistä puuhastelua, joka ei kiinnosta enää ketään. Piireissä pyörivät samat ihmiset vuosikymmenestä toiseen. Usein kuulee, miten ”lähetystyö ei kiinnosta enää nuoria”. Miksi sen edes pitäisi kiinnostaa nuoria? Koko sana pitäisi siirtää kirkolliseen museoon. Sinne jalkapuun ja julkiripin viereen.
Rebekka Naatus, Lopetetaan lähetystyö -kolumni, Kotimaa 4.1.2013

Arvioi esitettyjä näkemyksiä lähetystyön historian ja nykypäivän valossa.

Kysymys edellyttää pohdintaa ja esitettyjen näkemysten pohdintaa. Yhdenkin näkökulman syvällisellä pohtimisella voi päästä kolmeen pisteeseen. Kiitettäviin pisteisiin vaaditaan useamman näkökulman ja sekä historian että nykypäivän huomioimista.

Näkökulmia esimerkiksi:

• Opiskelija osaa tehdä eron lähetystyön ja Naatuksen esittämän kansainvälisen diakoniatyön välillä. Sekä diakoniatyö että lähetystyö kumpuavat Jeesuksen opetuksista, mutta lähetystyön perusta on Jeesuksen kaste- ja lähetyskäskyssä Matteuksen evankeliumissa, jota on kirkon historiassa pidetty erityisenä Jeesuksen tehtävänantona kirkolle viedä evankeliumia eteen päin. Jeesuksen opetusten kokonaisuuden kautta lähetystyö ja diakonia kuuluvat kuitenkin myös yhteen.
• Lähetystyö on ollut alusta asti osa kristillisen kirkon historiaa ja nähty yhtenä kirkon perustehtävistä. Lopettamalla se katkaistaisiin tämä pitkä jatkumo tulkitsemalla Raamattua ja kirkon traditiota täysin uudella tavalla.
• Uskonnonvapauden ja lähetystyön suhde: kolumnikatkelmista käsitellään ”tyrkyttämisen”  ja ”ehdollistavan rakkauden” problematiikkaa. Lähetystyön historiasta osataan tunnistaa kausia, jolloin kristillinen lähetystyö yhdistyi esim. poliittisiin päämääriin (kuten miekkalähetys, kolonialismi, kulttuuri-imperialismi), mutta myös näkemyksiä (jotka korostuvat erityisesti nykyaikana), joiden mukaan ihmisten hätään vastataan heidän uskonnollisesta vakaumuksestaan riippumatta ja ketään ei ”käännytetä” tai kristinuskoa ei väkisin tyrkytetä kenellekään. Tavoitteena ovat itsenäiset ja lähetystyöntekijöistä riippumattomat kirkot, jotka toimivat paikallisin voimin.
• Se, ettei lähetystyö kiinnostaisi ketään, on myös varsin provokatiivinen väite
• Yhteys herätysliikkeisiin: Suomen ev.-lut. kirkko ei suoraan lähetä lähetystyöntekijöitä, vaan työtä organisoivat lähetysjärjestöt. Suomen Lähetysseuraa (suurin lähetysjärjestöistä) ja Suomen Pipliaseuraa lukuun ottamatta muut lähetysjärjestöt ovat herätysliiketaustaisia. Tämä on näkynyt mediassa viime aikoina mm. keskustelussa kirkon rahanjaosta herätysliiketaustaisille järjestöille, joilla on esimerkiksi kirkosta poikkeava kanta naispappeuteen tai samaa sukupuolta olevien parisuhteisiin. Liikkeissä on vahva evankelioinnin ja henkilökohtaisen uskonratkaisun korostus, mikä heijastuu jossain määrin myös niiden tekemään lähetystyöhön toisaalta myös vahvasti motivoiden sitä. Herätysliikkeet ovat aktiivisia toimijoita lähetystyön saralla.
• Sekä Suomen Lähetysseuralla että herätysliikkeillä on paljon lähetysaiheista nuorisotoimintaa

+9. 2010-luvun alun Eurooppaa leimanneen talous- ja velkakriisin juuret ovat olleet yhtäältä Yhdysvaltojen asuntolainamarkkinoilta alkaneessa finanssikriisissä ja toisaalta EU-maiden löyhässä rahankäytössä. Kriisi on koetellut pahiten Etelä-Euroopan historiallisesti katolisia maita kuten Espanjaa ja Italiaa mutta myös ortodoksista Kreikkaa. Sen sijaan historiallisesti protestanttisissa maissa kriisi on ollut lievempi.

Jotkut tutkijat ovatkin esittäneet, että Euroopan perinteiset uskonnolliset jakolinjat heijastuvat tämän päivän taloustilanteeseen. Esimerkiksi professori Antti Raunio on kiteyttänyt tämän seuraavasti:

Yhteiskuntien yleinen eetos on – – kytköksissä uskonnollisiin lähtökohtiin aivan riippumatta siitä, mikä on yksilöiden henkilökohtainen suhde uskontoon: Esimerkiksi luterilaisuus synnyttää osittain erilaista yhteiskunnallista todellisuutta kuin roomalais-katolisuus ja ortodoksisuus http://teologia.fi/artikkelit/uskontojen-valiset-suhteet/851-eurokriisi-pohjoisen-tunnollisuuden-ja-etelaeisen- suurpiirteisyyden-uskonnolliset-juuret (Luettu 20.5.2013)

Pohdi, millä tavoin erilaiset uskonnolliset perinteet voisivat vaikuttaa Euroopan talouskriisin taustalla.

SUOL ry:n työryhmä pitää YTL:n tämän tehtävän osalta antamia hyvän vastauksen kriteerejä liian vaativina. 
Vastauksen aineksia löytyy eri kirkkokuntien eettisestä opetuksesta ja kirkkohistoriallisesta sekä opillisesta ajattelusta.Vastauksessa tulee määritellä mistä Euroopan talouskriisissä on kyse ja mikä on sen merkitys tällä hetkellä yhteiskunnan ja yksilön kannalta. Esimerkiksi valtioiden talous ei kestä hallinnon byrokratisoitumisesta aiheutuneita kustannuksia. Finanssi- ja pörssimaailman globaalit heilahtelut ja epävarmuustekijät. Vastatessaan kokelas osoittaa tunnistavansa globaalin maailmantalouden ja työelämän valtavat muutokset viimeisten vuosikymmenien aikana. Se voidaanko talouskriisiä selittää uskonnollisista perinteistä käsin, edellyttää myös vasta-argumenttien esittämistä korkeammissa pistemäärissä. Tässä tehtävässä kokelas voi osoittaa tietämystään yli oppiainerajojen (erit. yhteiskuntaoppi).

Miten eri kristilliset kirkkokunnat tulkitsevat eettisessä opetuksessaan esimerkiksi seuraavia:

- yksilön ja yhteisön vastuu ja työnjako  (läheisyysperiaate, solidaarisuusperiaate, regimenttioppi, yhteisvastuu ja oikeudenmukaisuuden jakautuminen)

- käsityksen hyvästä elämästä ja onnellisuudesta (köyhyyden ihanne, säästäväisyys, vaatimattomuus, ahkeruus, työ kutsumuksena, lähimmäisen palveleminen hyveenä, hyväosaisten ja huono-osaisten velvollisuudet, pyhä huolettomuus ja Jeesus kristityn esikuvana)

- käsitys pelastuksesta (predestinaatio-oppi, armo-oppi, kirkon traditio ja perinne) ja sen ensisijaisuus maalliseen hyvään nähden kristinuskossa.

- Kokelas vertailee katolisen ja ortodoksisen kirkon oppia ja historiaa protestantismiin. Uuden ajan murros, jossa vahvana individualismi, talouden hallinta moraalisena tehtävänä, yhteiskunnan murros (porvariston nousu) Max Weber kapitalismin synty reformoidulta predestinaation ajatuksesta.

- Protestanttisissa maissa talouden kriisi on ollut pienempi. Yhteyttä uskonnollisuuteen ei voida suoraan vetää, mutta perusteluiksi voidaan arvella esimerkiksi: protestanttiset (yhteiskunta)ihanteet, kuten kurinalaisuus, säästäväisyys, ahkeruus, yksilön vastuu, reformoitu ”luterilaisen työmoraalin” ajatus, kahden regimentin oppi, jne…

- Kirkkohistoriallisen perinteen ja nykypäivän vertailu avaa myös näkökulmia siihen, miksi uskonnolla ei olisi niin vahvaa selitysvoimaa. (esim. maallistuminen)

- liberalistisen talouselämän kritiikki (kristillinen ihmiskuva, aineettoman elintason merkitys onnellisuutta määräävänä tekijänä; esim. Suomen ev-lut. kirkon piispojen kannaotto)

+10 Valitse kolme maailmanuskontoa ja vertaile pyhän kuvan käyttöä ja merkitystä niissä.

Työryhmä on listannut viisi suurta maailmanuskontoa (juutalaisuus, kristinusko, islam, hindulaisuus, buddhalaisuus) ja niiden erityispiirteitä kuvataiteesta. Pisteohjeessa ei vertailla uskontoja. 

3p. Opiskelija on valinnut kolme maailmanuskontoa ja esittelee pyhän kuvan käyttöä muutamin esimerkein. Merkitysten esittely ja uskontojen vertailu on vähäistä.

Juutalaisuus

o   kuvataiteen merkitys ei erityisen suuri

o   symboleja paljon:

• seitsenjalkainen kynttelikkö (menora; valmistusohje Toorassa ja symbolimerkitys Mooseksen näkemä palava pensas)
• Salomon temppelin pylväät (kaksi kultaista pylvästä)
• laintaulut (dekalogin merkitys)
• Daavidin tähti (juutalaisuuden tunnus, kansanperinne yhdistää Salomon sinettisormukseen, Daavidin kilpeen tai Daavidin nimen kirjoitusasuun)
• rukoustekstit

o osittainen kuvakielto (Jumalaa ei kuvata, syynä mm. jumaluuden erilaisuus sekä pyhän/mysteerin kuvaamisen mahdottomuus. Ajoittainen kuvakielto ihmisten kuvaamiseen: Jumalan luomistyön kopionti.)

Kristinusko

o moninainen ja monipuolinen suhtautuminen kuvataiteeseen eri traditioissa (mm. idän ja läntisen tradition ero sekä reformaation myötä jopa kuvakielto)

o kolminaisuuden kuvaaminen, mm. Isä hallitsija, Poika ihminen, Pyhä Henki kyyhkynen

o Pyhimyskuvat: suuri merkitys kansanhurskaudelle, mm. Marian kuvaaminen

o kuvien opetuksellinen merkitys, keskiajalla lännessä kirkkotaiteesta ajatus ”köyhien Raamatusta”

o kuvien yhteisöllinen (mm. jumalanpalvelukset, via crucis, …) ja yksityinen merkitys (mm. ikoninurkkaus)

o ikonit

o symboliikka jo varhaiskristilliseltä ajalta (mm. ikhtys, risti, Kristus-monogrammi)

o aikaan sidottu kielteinen suhde kuviin, kuten ikonoklasmi Bysantissa 700-luvulla (syynä kuvien palvonta à siirryttiin ihmisten kuvaamisen sijaan ornamentteihin ja symboleihin) kuvainraasto reformaatio ääriprotestantit 1500-1600 –luvun taitteessa

o kuvataide ihmisen ja Jumalan suhteen kuvaajana: kertoo mm. ”luomistyön ihanteesta” omalla ajallaan

o kontekstuaalisuus

o taiteen tekeminen hengellinen prosessi (ihminen jumalan välikappaleena)

o kristillistä tematiikkaa paljon myös ei-uskonnollisessa taiteessa (toisinaan keskustelua ja/tai rajanvetoa siitä, miten Jumalaa voi kuvata ja mikä on rienaamista, mm. sika-Messias)

Islam

o kuvataiteen tarkoitus luoda puitteet hartauden harjoittamiseen ja suojella rukoilijaa häiritseviltä tekijöiltä

o Arabeskitaide: geometriset kukka- tai kasvisommittelut

o Ornamentit

o kalligrafian keskeinen asema: Koraanin arabiankielisiä säkeitä on kirjoitettu tauluihin

o Turkkilainen nazar -amuletti suojaa pahalta silmältä eli kateellisten ihmisten katseilta

o Väreillä on oma merkityksensä, esimerkiksi sinistä väri kuvaa suojelusta ja sitä käytetään usein mosaiikkitaiteessa

o Nykyään selkeä kuvakielto (historian aikana erilaisia vaiheita suhtautumisessa kuviin)

• Jumalasta/Allahista ei saa tehdä kuvaa
• Eläimiä ja ihmisiä ei saa kuvata. Myöskään profeetta Muhammadia ei kuvata (opiskelija voi viitata kiistoihin, esim. Tanskan pilapiirrokset). 

Hindulaisuus

o ikonografia hyvin monipuolista: uskontoon kuuluu lukematon määrä jumalia, joilla eri olomuotoja ja merkityksiä

o jumalista esimerkiksi Brahma (luoja), Vishnu (säilyttäjä, ylläpitäjä) ja Shiva (tuhoaja) kuvaavat uskonnon olemusta ja keskeistä ajatusta maailman jatkuvasta liikkeestä (kytkeytyy mm. oppiin jälleensyntymästä)

o taiteeseen liittyy teologinen ajatus siitä, että jumalat ovat konkreettisesti läsnä maailmassa (selittää mm. ruoka- ja muiden uhrien viemisen patsaille)

o pujan voi suorittaa kotona tai temppelissä, tärkeää on alttari ja jumalankuva siinä: kuvaa/patsasta katsotaan (Jumala on asettunut kuvaan) ja kohdellaan kuin vierasta (uhrataan esim. ruokaa, suitsukkeita tms. pyritään saamaan jumalan huomio, jotta voidaan pyytää jotain)

o maalaustaide monimuotoista, värien käyttö runsasta

o symboliikan merkitys suuri

o samassa kokonaisuudessa voi olla useita hahmoja tai tapahtumia joko eri aikakausilta tai maantieteellisesti à ajan ja tapahtumien rajattomuus (syklinen aikakäsitys)

o avoimen eroottinen taide (ei jyrkkää jännitettä askeesin ja henkisyyden sekä aistillisuuden ja ruumiillisuuden välillä kuin Abrahamin uskonnoissa)

o taiteen tekeminen mietiskelyä (ihminen jumalan välikappaleena)

Buddhalaisuus

o Buddhalaisuudessa taide kuvaa Buddhan keskeisiä opetuksia

o Mandalat: hiekasta tehty kuva, maalaus tai kivirakennus. Mandalat kuvaavat maailmankaikkeutta ja katoavaisuutta. Mandalan tekeminen on itsessään meditaatiota.

o Buddhaa kuvattiin aluksi symboleilla, n. 100 jKr. Buddhaa alettiin kuvata ihmishahmoisena

o Eri buddhalaisilla koulukunnilla kehittyi omat traditionsa kuvata Buddhaa

o Buddha-patsaita kunnioitetaan ja niiden eteen tuodaan uhrilahjoja.

o Buddha-patsaiden käsien eri asennoilla on oma merkityksensä ja sanomansa (esim. lohdutus tai suojeleminen)

o Buddhapatsaan asento ilmentää Buddhan valaistumisen tietä, esim. istuva Buddha meditoi

5–6p.

Vastauksessa on tuotu esille useampia edellisistä näkökulmista johdonmukaisesti perustellen. Opiskelija on ottanut tehtävänannon mukaisesti vertailevan ja pohtivan näkökulman asiaan.

7–9 p.

Vastaus on erityisen syvällinen, monipuolinen ja johdonmukainen.