Ihmisoikeudet
På svenska nedan
Oppitunnillani käsiteltiin Lähi-idän uskontojen etiikkaa. Opiskelijat pitivät esitelmää. Islamin etiikka oli käyty läpi ja ryhmäläiset esittivät kysymyksen, onko oikein, että uskonnolliset näkemykset vaikuttavat politiikkaan tai yhteiskuntaan. Asiaan saatiin pari kommenttia. Eräs opiskelija muisti katsomamme dokumentin Taistelu Israelista (Yle Areenasta) ja totesi, että siinähän juuri haastateltiin ihmistä, joka Raamatulla perusteli, että luvattu maa kuuluu juutalaisille. Todettiin, että kaikki dokumentissa haastatellut juutalaiset eivät ajatelleet samoin kuin nationalistisesti orientoituneet äärioikeistolaiset.
Esitelmä jatkui: päästiin juutalaiseen etiikkaan. Ryhmä esitteli huolellisesti juutalaisen etiikan periaatteet oikeudenmukaisuudesta, lähimmäisen kohtelusta, muukalaisten ja köyhien auttamisesta. Aloin miettiä katseltua dokumenttia, Hamasin hyökkäystä ja Israelin valtion ylimitoitettua vastaiskua Gazaan. Syytteitä kansanmurhastakin on esitetty. Länsimaisen oikeustajuun iskostuneet ajatukset ihmisoikeuksista ja oikeudenmukaisuudesta ovat pitkälti peräisin kristillisestä ajattelusta. Kristinuskoon ne tulivat juutalaisesta etiikasta, jota Jeesus opetti. On kohtalon ivaa, että nykyisen juutalaisvaltion toimia arvostellaan juuri sen oman, maailmalle levinneen ihmisoikeusajattelun perusteella.
Se, että uskontojen eettisten ideaalien ja käytännön toiminnan välillä on ristiriita, ei tietenkään ole mitenkään kummallista. Ilmiö on läsnä myös omassa elämässämme. Henki on altis, mutta liha heikko.
Uskontotieteilijät Terhi Utriainen ja Titus Hjelm painottavat Helsingin yliopiston nettisivulla julkaistussa artikkelissa, että ihmisoikeudet edustavat monille ihmisille pyhää: “Ihmisoikeuksia on ajettu universaalin uskonnon kaltaiseksi pyhäksi arvoksi, jonka alle muut arvot asettuvat.” Pidettiin siitä tai ei, kristinuskon vaikutus näkyy ihmisoikeusajattelussa. Eikä se ole ihme. Helsingin yliopiston dogmatiikan professori Olli-Pekka Vainio muistuttaa, että YK:n Ihmisoikeuksien julistusta oli sorvaamassa joukko kristittyjä filosofeja.
Ihmisoikeudet ja ihmisarvoon sitoutuminen ovat siinäkin mielessä äärimmäisen tärkeitä, että ne yhdistävät uskontoja ja uskonnottomia katsomuksia. Ne voidaan nähdä Jumalan luomistyön seurauksena tai ihmisten tekeminä perustavanlaatuisina sopimuksina. Perusteleepa ihmisoikeudet kummalla tavalla tahansa, ovat ne kuitenkin hauraita. Jos ne perustellaan Jumalan auktoriteetilla maallistuneessa nykyajassa, eivät ne ole osalle ihmisistä relevantteja ja jos ne ovat ihmisten kehittämiä, ihmiset voivat niistä myös luopua.
Elämme aikoja, jotka vaativat pohtimaan perustavia kysymyksiä. Voimmeko joskus joutua valitsemaan ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja isänmaan edun välillä? Jos itärajalta pyrkii maahan arvaamattoman paljon ihmisiä, välineellistettyjä tai ei, voimmeko katsoa, että jakamattoman ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen “ei ole enää varaa”. Tasapainoilu laillisuuden ja turvallisuuden välillä vaatii valtion johdolta äärimmäisen suurta viisautta ja arviointikykyä.
SUOL ry:n talvipäivät ja vuosikokous on juuri pidetty. Saimme hallitukseen kaksi uutta varajäsentä, Karoliina Suoniemen ja Selja Purovaaran. Onnea ja tervetuloa mukaan. Kiitos myös poisjääneille varajäsenille Sabina Mularille ja Kiira Veltheimille panoksestanne liiton toiminnassa.
Vuosikokous valitsi minut jälleen liiton puheenjohtajaksi. Kiitän luottamuksesta. Koen, että SUOL on monin tavoin ihanteellinen opettajayhteisö. Jäsenistöllä on valtava oppimisen ja maailman ymmärtämisen halu, ja vaikka tuntimäärät ja olosuhteet eivät ole läheskään ihanteelliset, työ koetaan merkityksellisenä. Yhä uudelleen saan ylpeänä kertoa, millaisia uskonnonopettajat ovat ja miten meillä asioita tehdään.
Valoisaa kevättalven aikaa sinulle ja voimia työhösi.
Tuovi Pääkkönen
Teksti julkaistaan myös Synsyguksessa 2/2024.
Mänskliga rättigheter
Under min lektion behandlades etiken hos de tre abrahamitiska religionerna. Studenter höll föredrag. Islamisk etik hade behandlats och gruppen ställde sig frågan om det är rätt att religiösa övertygelser påverkar politiken eller samhället. Det kom några kommentarer till ämnet. En student kom ihåg dokumentären ”Kampen om Israel” (på Yle Arenan) som vi hade sett och konstaterade att där intervjuades en person som med Bibeln som grund hävdade att det utlovade landet tillhör judarna. Det påpekades att alla judar som intervjuades i dokumentären inte tänkte på samma sätt som nationalisterna tillhörande extremhögern.
Presentationen fortsatte: vi kom till judisk etik. Gruppen presenterade noggrant principerna för judisk etik om rättvisa, att ta i beaktande sin medmänniska av, samt att hjälpa främlingar och fattiga. Jag började fundera på dokumentären vi sett, attacken som Hamas utfört och Israels överdimensionerade motattack gentemot Gaza. Även anklagelser om folkmord har framförts. De västerländska tankarna om mänskliga rättigheter och rättvisa har främst rötter i kristen tro. De kom i sin tur från den judiska etiken som Jesus undervisade om. Det är ödets ironi att den moderna judiska statens handlingar kritiseras på basis på dess egna tankar om mänskliga rättigheter som nu finns utspridda i världen.
Att det finns en konflikt mellan religionernas etiska ideal och dess tillämpning är naturligtvis inte konstigt. Fenomenet finns också i våra egna liv. Anden är villig, men köttet är svagt.
Religionsvetare Terhi Utriainen och Titus Hjelm betonar i en artikel publicerad på Helsingfors universitets webbplats att mänskliga rättigheter representerar något heligt för många människor: ”Mänskliga rättigheter har förvandlats till en helig värdegrund, lik en universal religion, på vilken andra värden placeras.” Oavsett om man tycker om det eller inte, påverkar kristendomens inflytande tankarna om mänskliga rättigheter. Olli-Pekka Vainio, professor i dogmatik vid Helsingfors universitet, påminner om att en grupp kristna filosofer var involverade i utformningen av Förenta nationernas deklaration om mänskliga rättigheter.
Mänskliga rättigheter och engagemang för mänsklig värdighet är extremt viktiga på så sätt att de förenar religiösa och icke-religiösa åskådningar. De kan ses som en konsekvens av Guds skapelse eller som grundläggande avtal som människorna har ingått med varandra. Oavsett hur mänskliga rättigheter motiveras, är de ändå sköra. Om de motiveras med Guds auktoritet i en sekulariserad nutid är de inte relevanta för alla människor, och om de är skapade av människor kan människor också överge dem.
Vi lever i tider som kräver eftertanke över grundläggande frågor. Kan vi nån gång hamna i en situation där vi måste välja mellan respekten för mänskliga rättigheter och fosterlandets intressen? Om det kommer en oväntad stor mängd människor över östgränsen, oavsett om påverkan är instrumentellt eller inte, kan vi då anse att vi ”inte längre har råd” att respektera en okränkbar mänsklig värdighet och mänskliga rättigheter? Balansgången mellan laglighet och säkerhet kräver stor visdom och bedömningsförmåga av statsledningen.
SUOL:s vinterdagar och årsmöte har just hållits. Vi fick två nya suppleanter till styrelsen, Karoliina Suoniemi och Selja Purovaara. Grattis och välkomna. Tack också till de avgående suppleanterna Sabina Mulari och Kiira Veltheim för ert bidrag till förbundets verksamhet.
Årsmötet valde mig igen som ordförande för förbundet. Jag tackar för förtroendet. Jag upplever att RLF på många sätt är en idealisk lärargemenskap. Medlemmarna har en enorm vilja att lära sig och förstå världen, och trots att antalet undervisningstimmar och förhållandena inte är nära på idealiska, upplevs arbetet som meningsfullt. Jag får ständigt berätta med stolthet hurudana religionslärare är och hur vi gör saker.
En ljus vårvinter till dig och kraft till ditt arbete.
Tuovi Pääkkönen