SUOL ry:n pisteytysohje
ev.lut.uskonnon ylioppilaskokeeseen,
kevät 2024

Pisteytysohje PDF-tiedostona

Työryhmä

Eija Suokko (puheenjohtaja), Veera Lupunen (sihteeri), Aleksi Enqvist, Katri Hanki, Katarina Horelli, Emilia Lahti, Laura Paljakka, Meri-Satu Sama’neh, Marko Särkilahti

Yleisiä huomioita

Työryhmä piti koetta vaativana. Monet tehtävistä olivat hyvin soveltavia, ja niissä painottui tekstitaidollinen ja yleisluontoinen pohdinta. Tehtävien aiheet sinällään olivat opetussuunnitelman perusteisiin sopivia, mutta moni tehtävistä vaati myös erityisosaamista ja yksityiskohtaista tietoa aiheista, joita käsitellään opetuksessa ja oppikirjoissa niukasti, jos ollenkaan. 

Esimerkiksi tehtävä 7 vaati erityisosaamista, jos katsoo YTL:n hyvän vastauksen piirteitä. Tehtäviä 4 ja 5 työryhmä piti hyvin soveltavina kokeen ensimmäisen osan tehtäviksi. Monivalintatehtävä vaati paikoin yksityiskohtaista erityisosaamista.

Onnistuneina työryhmä piti tehtäviä 2, 3 ja 8. Merkkimäärän rajausta 1500 merkkiin 10 pisteen tehtävissä työryhmä piti hyvänä. Oli myös hyvä, että monivalintatehtävän kohdassa 1.14 oli huomioitu erilaiset kirjoitusasut.

Tarkempia kysymyskohtaisia huomiota on kysymysten pisteytysohjeiden yhteydessä.

Ylioppilaskokeen tehtävänanto on lihavoitu. Tehtävänannon perässä ovat YTL:n hyvän vastauksen piirteet kursiivilla ja niiden jälkeen SUOL ry:n työryhmän huomiot ja lisäykset sinisellä.

Osa 1: 20 pisteen tehtävät

Väittämiä uskonnoista 20 p

Uskonnot Pohjois-Amerikassa

1.1 Kanadassa kannattajamäärältään suurin kirkkokunta on 
katolinen kirkko.

1.2 Yhdysvalloissa suurin katsomuksellinen ryhmä on
kristityt. 

1.3 Yhdysvalloissa syntyneisiin kristillisiin liikkeisiin kuuluu
adventismi.

1.4 Malcolm X oli afroamerikkalainen kansalaisoikeusaktivisti, joka omaksui uskonnokseen
islamin. 

Uskonnot Etelä- ja Väli-Amerikassa

1.5 Brasiliassa syntynyt afrikkalaisperäinen uskonto on
candomblé. 

1.6 Karibian alue, joka on erityisen tunnettu vodou-uskontoperinteestään, on
Haiti. 

1.7 Kuubassa kristinuskon rinnalla vahvasti vaikuttava uskonto on
santería.

1.8 Jamaikalla syntynyt uskonto on 
rastafari. 

Uskonnot Etelä-Aasiassa

1.9 Pakistanin enemmistöuskonto on
islam.  

1.10 Intian Bodh Gaya tunnetaan 
buddhalaisten pyhiinvaelluskohteena. 

1.11 Mahatma Gandhi 
omaksui Jeesuksen Vuorisaarnan poliittiseksi ohjenuorakseen. 

1.12 Dalai-lama on 
Tiibetin buddhalaisten johtaja. 

Uskonnot Itä-Aasiassa

1.13 Maailman uskontoperinteistä Kiinassa on syntynyt
taolaisuus. 

1.14 Taolaisuuden tunnetuin teos on
Daodejing (Tao te ching). 

1.15 Japanissa hautajaiset vietetään tavallisesti 
buddhalaisten perinteiden mukaisesti. 

1.16 Uskosta keisarin jumalalliseen alkuperään luovuttiin Japanissa virallisesti
toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1945.

Uskonnot Lähi-idässä

1.17 Islamin merkittävimmät pyhiinvaelluskohteet sijaitsevat
Saudi-Arabiassa.  

1.18 Aškenasit ja sefardit ovat
juutalaisia ryhmiä. 

1.19 Bahá’í-uskon juuret ovat 
islamin šiialaisuudessa. 

1.20 Israelin Haifassa sijaitseva puutarha ja siellä oleva Bábin hautapyhäkkö ovat pyhiinvaelluskohde 
bahá’í-uskon kannattajille. 

Työryhmä piti hyvin vaativina ja liian yksityiskohtiin menevinä seuraavia kohtia: 1.4 (Malcolm X), 1.6 (Karibian alue), 1.8 (Jamaika), 1.10 (Bodh Gaya), 1.11 (Gandhi), 1.19 (bahá’í) ja 1.20 (Bábin hautapyhäkkö).

2. Uskonnollisia tekstejä 20 p

Aineisto
Tekstikatkelma A
Tekstikatkelma B

Tehtävä koostuu kahdesta osasta, jotka arvioidaan erikseen.

Vastauksista arvioidaan sitä, liittääkö kokelas tekstikatkelman oikeaan uskontoon ja oikeaan kirjaan. Lisäksi arvioidaan sitä, miten monipuolisesti kokelas pohtii tekstikatkelman sisältöä kyseisen uskonnon näkökulmasta.

2.1 Päättele, minkä uskonnon pyhästä kirjasta tekstikatkelma 2.A on, ja nimeä tämä kirja. Pohdi tekstikatkelman sisältöä kyseisen uskonnon näkökulmasta. 10 p

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas liittää tekstikatkelman islamiin ja sen pyhään kirjaan Koraaniin. Lisäksi kokelas esittää vähintään yhden näkökohdan tekstikatkelman sisällöstä islamin näkökulmasta.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas liittää tekstin islamiin ja sen pyhään kirjaan Koraaniin ja pohtii monipuolisesti tekstikatkelman sisältöä islamin näkökulmasta.

Kokelas voi esittää esimerkiksi seuraavia näkökohtia tekstikatkelman sisällöstä islamin näkökulmasta:

• Tekstissä kehotetaan elämään uskoville sopivalla tavalla, johon kuuluu muun muassa rukous, almujen antaminen, siveys ja tyhjistä puheista luopuminen.
• Tekstikatkelmassa mainitaan islamin peruspilareista rukous ja almujen antaminen.
• ”Uskovat” on tavallinen nimitys Koraanissa.
• Tekstikatkelmassa viitataan useisiin puolisoihin. Koraani ja islam sallivat moniavioisuuden tietyin ehdoin.
• Tekstikatkelmassa uskovien päämääräksi kuvataan Firdaus (tai paratiisi). Tekstissä luvataan paikka Paratiisista.
• Tekstikatkelma on suurasta 23 (Uskovien suura).

2.2 Päättele, minkä uskonnon pyhästä kirjasta tekstikatkelma 2.B on, ja nimeä tämä kirja. Pohdi tekstikatkelman sisältöä kyseisen uskonnon näkökulmasta.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas liittää tekstikatkelman kristinuskoon ja sen pyhään kirjaan Raamattuun. Lisäksi kokelas esittää vähintään yhden näkökohdan tekstikatkelman sisällöstä kristinuskon näkökulmasta.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas liittää tekstin kristinuskoon ja sen pyhään kirjaan Raamattuun sekä tarkentaa tekstikatkelman sisältyvän nimenomaan Uuteen testamenttiin, Matteuksen evankeliumiin tai Vuorisaarnaan. Lisäksi kokelas pohtii monipuolisesti tekstikatkelman sisältöä kristinuskon näkökulmasta.

Kokelas voi esittää esimerkiksi seuraavia näkökohtia tekstikatkelman sisällöstä kristinuskon näkökulmasta:

• Lähimmäisen rakastaminen on keskeistä kristillisessä etiikassa.
• Tekstikatkelman puhuja on Jeesus, joka on tunnettu lähimmäisenrakkauden opettamisesta.
• Kristinuskossa lähimmäisiksi on usein mielletty kaikki ihmiset, myös vihamiehet.
• Jumalaa kuvataan tekstikatkelmassa taivaallisena Isänä, mikä on tyypillistä Raamatussa ja kristinuskossa.
• Kristinuskossa on erilaisia käsityksiä siitä, voivatko kristityt täyttää tekstikatkelmassa (ja koko Vuorisaarnassa) esitetyt eettiset vaatimukset.

• Kristityt lukevat Vanhaa testamenttia Jeesuksen elämän ja opetusten valossa: opetus rakastaa lähimmäistä tunnetaan Toorasta (3. Moos. 9:18), mutta Jeesus tulkitsee sen uudella tavalla.
• ”Teille on opetettu – – mutta minä sanon teille” on tyypillinen ilmaisu Jeesuksen Vuorisaarnassa, joka sisältyy Matteuksen evankeliumiin Uudessa testamentissa.

Kohtien 2.1 ja 2.2 vaatimukset eivät ole yhdenvertaiset 8 pisteen kohdalla. Työryhmän mielestä kohdassa 2.2 Uuden testamentin, tietyn evankeliumin tai Vuorisaarnan nimeämisen ei pitäisi olla vaatimuksena, vaan yksi mahdollinen näkökulma. Muilta osin työryhmä piti YTL:n ohjetta kattavana.

3. Uskonnottomuuden määrittely ja yleisyys 20 p

Määrittele uskonnottomuus ja pohdi, mitä ongelmia sen määrittelemiseen ja uskonnottomuuden yleisyyden arvioimiseen liittyy.

Vastauksesta arvioidaan sitä, miten osuvan ja jäsentyneen määritelmän uskonnottomuudesta kokelas esittää ja miten monipuolisesti hän pohtii uskonnottomuuden määrittelemiseen ja sen yleisyyden arvioimiseen liittyviä ongelmia.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas esittää hyvin kuvaavan määritelmän uskonnottomuudesta. Lisäksi hän esittää vähintään yhden uskonnottomuuden määrittelemiseen ja yhden uskonnottomuuden yleisyyden arvioimiseen liittyvän ongelman.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas esittää osuvan ja jäsentyneen määritelmän uskonnottomuudesta ja pohtii monipuolisesti sen määrittelemiseen ja yleisyyden arvioimiseen liittyviä ongelmia.

Uskonnottomuuden määritelmä voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

• kognitiivinen ulottuvuus: uskonnollisten käsitysten puuttuminen
• toiminnallinen ulottuvuus: uskonnon harjoittamattomuus
• institutionaalinen ulottuvuus: uskontokuntaan kuulumattomuus
• identiteettiin ja itseymmärrykseen liittyvä ulottuvuus: subjektiivinen identifioituminen uskonnottomaksi.

Kokelas voi rakentaa esittämänsä uskonnottomuuden määritelmän yhden tai useamman edellä esitetyn näkökohdan varaan. Myös muut uskottavat luonnehdinnat ovat mahdollisia.

Uskonnottomuuden määrittelemiseen ja sen yleisyyden arvioimiseen liittyviä ongelmia voivat olla esimerkiksi seuraavat:

• Se, ettei kuulu johonkin uskontokuntaan, ei merkitse välttämättä uskonnottomuutta.
• Uskontokuntiin kuuluu myös ihmisiä, jotka eivät harjoita aktiivisesti uskontoa.
• Uskontokuntiin kuuluu myös ihmisiä, jotka identifioituvat uskonnottomaksi. Uskontokuntaan kuulumiseen voi olla muita syitä kuin uskonnollinen vakaumus.
• Uskontokuntiin kuulumattomien joukossa on myös sellaisia ihmisiä, joiden uskonnollisuudessa on elementtejä useista eri uskontotraditioista.
• Monet uskonnolliset ryhmät eivät ole rekisteröityneet uskonnolliseksi yhdyskunnaksi, vaan ne toimivat vapaamuotoisina yhteenliittyminä tai yhdistyksinä. Virallisissa tilastoissa tällaisiin ryhmiin kuuluvat ihmiset saatetaan tulkita uskonnottomiksi.
• Uskonnollisuuden yksilöllistymisen myötä esimerkiksi Suomessa yhä suurempi osa uskonnollisena tai hengellisenä itseään pitävistä ihmisistä ei kuulu mihinkään uskonnolliseen yhteisöön tai yhdyskuntaan.
• Monissa kulttuureissa yksi tai useampi uskonto vaikuttaa laajasti kulttuurisiin käsityksiin ja käytäntöihin. Tästä näkökulmasta voidaan puhua esimerkiksi ”kristityistä ateisteista” tai ”kulttuuriltaan kristityistä”.
• Osa ihmisistä pitää itseään sekä uskonnottomana että esimerkiksi luterilaisena tai henkisenä. Nämä identiteetit eivät välttämättä sulje toisiaan pois.
• Uskonnon ja kulttuurisen taustan erottaminen toisistaan on usein vaikeaa. Esimerkiksi islamilaisista maista Suomeen muuttaneita pidetään usein automaattisesti muslimeina, vaikka he eivät olisi uskonnollisesti aktiivisia.
• Maista, joissa negatiivinen uskonnonvapaus ei toteudu, on vaikea saada luotettavaa tietoa uskonnottomien määrästä.
• Uskonnottomuuden määrittelyyn ja uskonnottomaksi identifioitumiseen voivat vaikuttaa erilaiset sosiokulttuuriset normit, esimerkiksi käsitykset siitä, mikä tietyssä kulttuurissa ja yhteiskunnassa on sallittua tai soveliasta.
• Uskonnottomuus määrittyy uskonnon ja uskonnollisuuden vastakohtana. Se on sananmukaisesti uskonnon tai uskonnollisuuden puuttumista. Tämän vuoksi uskonnottomuuden määrittelyyn vaikuttaa olennaisesti myös se, miten uskonto määritellään ja uskonnon määrittelemiseen liittyvät ongelmat koskevat usein myös uskonnottomuuden määrittelyä. Uskonnon käsitteen määrittelemiseen liittyy monia ongelmia: esimerkiksi perinteinen ajatus siitä, että uskontoon kuuluu usko jumaluuteen tai yliluonnolliseen, ei päde kaikkiin maailmanuskontoina pidettyihin katsomuksiin.
• Monia sekulaareja katsomuksia tarkastellaan uskontotieteessä uskonnon kaltaisina ilmiöinä, mikä haastaa uskonnon ja uskonnottomuuden välistä erontekoa. Voidaan esimerkiksi ajatella, että kaikissa yhteisöä koossa pitävissä käytänteissä on uskonnon kaltaisia piirteitä.

Mahdollisia lisänäkökulmia uskonnottomuuden määrittelyyn:

• Uskonnoton voi identifioitua esimerkiksi ateistiksi tai agnostikoksi
• Uskonnottomia yhdistää naturalismi eli ajatus siitä, että olemassa ovat vain ne asiat, joita tiede voi tutkia
• Uusateismi:
  • Uskontojen käsitykset jumalien tai sielujen olemassaolosta ovat virheellisiä tai järjettömiä
  • Uskontojen moraalikäsitykset nykyaikaan sopimattomia, sotien lähteitä ja alistamisen välineitä
  • Tavoitteena vähentää uskonnon vaikutusta yhteiskunnassa ja levittää ateistista maailmankatsomusta
  • Uusateismin jyrkkä uskontokritiikki ja vastakkainasettelu saaneet monet ateistit kääntymään uusateismia vastaan ja osa on alkanut kehittää uskontomyönteisempää ateismia, jossa nähdään myös uskontojen myönteiset vaikutukset
• Ateistinen henkisyys: ihminen voi olla yhtä aikaa ateistinen ja henkinen

4. Uskontojen yhteinen päämäärä  20 p

Hindumystikko Ramakrishna eli vuosina 1836–1886 ja kokosi ympärilleen oppilaita Kalkutan seudulla. Hän tutki uskontoja ja opetti eri uskontojen olevan teitä samaan päämäärään:

”Jumala voidaan tulla tuntemaan kaikkien teiden kautta. Kaikki uskonnot ovat totta. Tärkeää on päästä katolle. Voit päästä sinne kiviportaita tai puuportaita tai bambutikkaita tai köyttä käyttäen. Voit myös kiivetä ylös bambusalkoa pitkin.”

Arvioi näkemystä, jonka mukaan eri uskonnot ovat erilaisia teitä samaan päämäärään. Havainnollista tarkasteluasi esimerkeillä.

Vastauksesta arvioidaan sitä, miten jäsentyneesti ja monipuolisesti kokelas arvioi näkemystä, jonka mukaan eri uskonnot ovat erilaisia teitä samaan päämäärään.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas arvioi tehtävänannossa esitettyä näkemystä perustelemalla arvionsa vähintään kahden havainnollisen esimerkin avulla. Vastauksesta käy ilmi, että kokelas ymmärtää, mitä tehtävänannossa esitetty näkemys tarkoittaa. Kokelas voi suhtautua näkemykseen joko kriittisesti tai hyväksyvästi.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas arvioi jäsentyneesti ja monipuolisesti tehtävänannossa esitettyä näkemystä. Vastaus sisältää esimerkkejä sekä näkemyksen puolesta että sitä vastaan.

Väitteessä on kaksi osaa: ensimmäinen koskee eri teitä ja toinen samaa päämäärää. Kokelas voi käsitellä näitä molempia, mutta kiitettäviin pisteisiin voi yltää myös sellainen vastaus, jossa tarkastelu keskittyy yhteisen päämäärän arvioimiseen.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia väitteen tueksi:

• Eri uskonnoille on tyypillistä kurottautua tämänpuoleisesta kohti tuonpuoleista.
• Eri uskonnoissa opetetaan lähimmäisen rakastamista ja pyritään egokeskeisyyden hillitsemiseen.
• Eri uskonnoissa on mystikkoja, jotka opettavat, etteivät sanat riitä tavoittamaan perimmäistä todellisuutta.
• Eri uskontojen kannattajat voivat saada samankaltaista turvaa eri uskonnoista.
• Eri uskontojen harjoittamisen tavat ovat monelta osin erilaisia (vrt. eri tiet): esimerkiksi hindulaisuudessa kuvat ovat väylä jumaluuden kohtaamiseen, kun taas juutalaisuudessa ja islamissa kuvilla ei ole uskonnollista merkitystä.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia väitteen kritisoimiseksi:

• Eri uskonnoissa on toisistaan eroavia ja yhteensovittamattomia oppeja: esimerkiksi kristinuskossa opetetaan Jumalan luoneen maailman, mutta esimerkiksi buddhalaisuudessa käsitys jumaluudesta ei ole olennainen; esimerkiksi kristinuskossa Jeesuksen ristiinnaulitseminen on keskeinen asia, kun taas islamissa kielletään Jeesuksen tulleen ristiinnaulituksi.
• Eri uskontojen päämäärien erilaisuus: esimerkiksi taivas, paratiisi, mokša, nirvana.
• Eri uskontojen harjoittamisen tavat muistuttavat paljon toisiaan (vrt. eri tiet): esimerkiksi rukoilu, mietiskely.
• Huomion kiinnittäminen uskonnon käsitteeseen: uskonnon määritteleminen on uskontojen erovaisuuksien takia ongelmallista, joten voidaanko puhua mielekkäästi ”uskonnoista”, jotka ovat yhtä lailla totta?

Ansiona pidetään, mikäli kokelas arvioi tehtävänantoon sisältyviä Ramakrishnan opetuksia huomioimalla tämän hindulaisen taustan.

 Mahdollisia lisänäkökulmia:

• Erilaisia malleja suhtautua muihin uskontoihin:
  • eksklusivismi: vain oma uskonto on totta ja pelkästään oman uskonnon piirissä voi pelastua
  • inklusivismi: oma uskonto on täydellisin uskonto, mutta pelastus on mahdollista myös oman uskonnon ulkopuolella
  • pluralismi: kaikki uskonnot samanarvoisia ja ilmaisevat samaa jumalallista todellisuutta
• Erot fundamentalistisen, konservatiivisen ja liberaalin uskonnollisuuden välillä: esimerkiksi suhtautuminen uskontodialogiin ja eri uskontojen harjoitusmenetelmien lainaamiseen (esim. kristillinen jooga)
• Lähi-idässä syntyneille uskonnoille on ominaista pitäytyä oman uskonnon perinteeseen. Intiassa syntyneille uskonnoille sekä Itä-Aasian uskonnoille on tyypillisempää opillisten käsitysten ja erilaisten uskonnonharjoitustapojen moninaisuus.
  • Kiinassa tai Japanissa eri uskonnot voivat olla läsnä saman henkilön elämässä.
  • Kiinan uskonnot ovat kaikki teitä taon saavuttamiseen.
  • Nykyaikana erityisesti länsimaissa on maallistumisen myötä yleistynyt individualistinen ja uushenkinen uskonnollisuus, jossa yhdistellään eri uskontoperinteiden opetuksia ja harjoitustapoja.
  • Amma-liikkeessä korostetaan eri uskonnollisten perinteiden arvoa ja äiti Amma levittää halaamalla universaalia rakkautta.
• Ramakrishna eli opetuksiaan todeksi harjoittamalla jopa suufilaista mystiikkaa muutaman päivän ajan. Ramakrishnan oppilas Swami Vivekananda esiintyi Uskontojen maailmanparlamentissa vuonna 1893. Hän korosti Intian hengellisen perinteen ajattomuutta ja alkuperäisyyttä sekä hindulaisuuden suvaitsevaisuutta ja kaikkien uskontojen yhteyttä. Häntä pidetään yhtenä ensimmäisistä uushindulaisuuden edustajista.
• Uskonnoilla on yhteisiä tavoitteita esimerkiksi rauhankysymyksissä, ympäristöteemoissa ja toisten auttamisessa.

5. Jumala ja sukupuolittuneet käsitteet ja kuvaukset 20 p

Aineisto
Tekstikatkelma: Sini Mikkola, Aika on purkaa ja aika rakentaa

Analysoi kristilliseen jumalakuvaan liittyvien käsitteiden ja kuvausten sukupuolittuneisuutta. Hyödynnä vastauksessasi tekstikatkelmaa 5.A.

Vastauksesta arvioidaan sitä, miten monipuolisesti ja oivaltavasti kokelas analysoi kristilliseen jumalakuvaan liittyvien käsitteiden ja kuvausten sukupuolittuneisuutta.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas analysoi kristilliseen jumalakuvaan liittyvien käsitteiden ja kuvausten sukupuolittuneisuutta esittämällä vähintään kolme olennaista näkökohtaa.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas analysoi monipuolisesti ja oivaltavasti kristilliseen jumalakuvaan liittyvien käsitteiden ja kuvausten sukupuolittuneisuutta. Vastauksessa huomioidaan se, että kristilliseen jumalakuvaan liittyy sukupuolittuneisuuden näkökulmasta moninaista käsitteistöä ja kuvauksia. Vastauksessa hyödynnetään tehtävän aineistoa.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

• Kristillinen oppi, kieli ja tulkinta ovat syntyneet patriarkaalisessa kulttuurissa. Tämä on vaikuttanut Raamatun tekstien muotoutumiseen ja tulkintaan.
• Patriarkaalisen kulttuurin purkaminen avaa myös uusia tapoja tulkita sitä, miten kristillisen jumalakuvan sukupuolittuneisuus ja kristillisessä perinteessä käytettävä sukupuolittunut kieli ovat syntyneet.
• Kristillisen opin ytimessä oleva kolminaisuusoppi sisältää sukupuolittunutta kuvastoa, kun Jumala määritellään Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä.
• Jumalaan ja Jeesukseen viitataan sekä Raamatussa että kristillisessä traditiossa maskuliinisilla termeillä, kuten Herra ja Jumalan Poika. Pyhä Henki on mielletty toisinaan feminiiniseksi.
• Jännite binäärisen ja ei-binäärisen sukupuolikuvauksen välillä esimerkiksi Jumalaa kuvattaessa: Vanhassa testamentissa Jumalaan yhdistetään feminiinisiksi miellettyjä piirteitä, kuten hellyys ja huolenpito, mutta toisaalta Jumalaa kuvataan myös maskuliinisiksi mielletyillä piirteillä, kuten vahvuus ja sotaisuus.
• Jeesusta kuvataan Uudessa testamentissa, omassa historiallisessa kontekstissaan, samanaikaisesti sekä perinteisesti maskuliinisiksi (johtajuus, kuninkuus, kiivaus) että feminiinisiksi (nöyryys, empaattisuus ja tunteellisuus) mielletyillä piirteillä.
• Neitsyt Maria edustaa esimerkiksi katolisessa ja ortodoksisessa perinteessä vahvan feminiinistä tulkintaa, joka liittyy jumalakuvastoon: Mariaa pidetään Jumalan synnyttäjänä ja äitinä.
• Kirkkotaiteessa jumalakuvasto on perinteisesti maskuliinista: Isä Jumala kuvataan iäkkäänä miehenä ja Jeesus nuorena mieshahmona.
• Jumalakuva ja siihen liittyvä kieli ovat muuttuneet ajan mukana: kulttuurinen ja yhteiskunnallinen muutos on muovannut myös käsityksiä sukupuolisuudesta, sukupuolittuneesta kielestä ja uskonnollisesta kuvastosta. Osassa kirkoista on kehitetty uudenlaisia tapoja viitata Jumalaan, esimerkiksi vaihdettu Jumalasta käytettävää pronominia tai alettu puhutella Jumalaa äidiksi tai vanhemmaksi.
• Uskonnollinen kieli ja sukupuolittunut kuvasto liittyvät myös vallan kysymyksiin. Tästä keskustelevat esimerkiksi uudemmat teologiat, kuten feministiteologia ja queer-teologia, joiden tulkinnat pyrkivät monimuotoistamaan patriarkaalista, sukupuolittunutta ja binääristä jumalakuvastoa.
• Opin ja käytännön suhde kristityissä kirkoissa muovaa sukupuolittunutta kieltä, kuvastoa ja tulkintaa. Sukupuolittunut jumalakuva voi liittyä uskonnollisen yhteisön jäsenten käsityksiin sukupuolten normeista ja rooleista. Tulkinnat voivat heijastaa ja luoda representaatioita: esimerkiksi joissain kirkoissa vain miehet voivat toimia uskonnollisina johtajina (esim. katolinen ja ortodoksinen kirkko), joissain myös naiset (esim. Suomen evankelis-luterilainen kirkko).

Mahdollisia lisänäkökulmia

• Jumalan olemusta on sanoitettu myös sukupuolineutraalimmin (esim. rakkaus, luoja ja kaikkivaltias).
• Jumala kuvataan usein sukupuolirajojen yläpuolelle asettuvaksi.
• Feministi- ja queer-teologia painottaa, että Jeesuksen kuvataan myös rikkovan Raamatun ajan maskuliinisia normeja.
• Feministiteologiassa on erilaisia suuntauksia. Yksi esimerkki halusta rakentaa kokonaan uusi, naiset huomioon ottava uskonto on tealogia.

6. Toimittajan uskonnollinen tausta 20 p

Aineisto
Tekstikatkelma: Nadja Mikkonen, Neljä toimittajaa kertoo
Tekstikatkelma: Jaakko Lyytinen, Ruben on Ruben

Pohdi, millaisia mahdollisuuksia ja haasteita liittyy siihen, että toimittajat hyödyntävät uskonnollista taustaansa työssään. Hyödynnä vastauksessasi tekstikatkelmia 6.A ja 6.B.

Vastauksesta arvioidaan sitä, miten monipuolisesti ja oivaltavasti kokelas pohtii ja arvioi sitä, millaisia mahdollisuuksia ja haasteita liittyy uskonnollisen taustan hyödyntämiseen toimittajan työssä.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas pohtii vähintään yhtä mahdollisuutta ja yhtä haastetta, jotka liittyvät uskonnollisen taustan hyödyntämiseen toimittajan työssä. Vastauksessa käytetään apuna vähintään jompaakumpaa tehtävän aineistoa.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas pohtii useita mahdollisuuksia ja haasteita, jotka liittyvät uskonnollisen taustan hyödyntämiseen toimittajan työssä. Vastauksessa käytetään oivaltavasti tehtävän aineistoja.

Ansiona pidetään uskonnollisen ja kulttuurisen identiteetin rajapintoihin liittyvää pohdintaa. Aineiston perusteella osa journalisteista ei mielellään käsittele omaa uskonnollista taustaansa koskevia asioita työssään, vaan kokee taustan vahvasti yksityisasiaksi. Osa toimittajista taas pitää identiteettiään ja uskonnollista taustaansa selvästi esillä työssään.

Vastaus voi sisältää pohdintaa esimerkiksi seuraavanlaisista mahdollisuuksista:

• Oma uskonnollinen tausta voi auttaa arvostamaan muiden katsomuksia.
• Oma uskonnollinen tausta voi lisätä uskonnonlukutaitoa ja näin parantaa ammatillista osaamista.
• Toimittajan oma uskonnollinen tausta voi auttaa löytämään kiinnostavia katsomuksellisia aiheita.
• Oman uskonnollisen taustan hyödyntäminen työssä saattaa auttaa henkilöbrändin rakentamisessa.
• Uskonnollinen tausta voi vaikuttaa aiheiden valintaan myönteisesti; toimittaja voi esimerkiksi suhtautua ennakkoluulottomasti katsomuksellisiin aiheisiin.

Vastaus voi sisältää pohdintaa esimerkiksi seuraavanlaisista haasteista:

• Oman uskonnollisen taustan tuominen esiin työssä saattaa arveluttaa esimerkiksi työmahdollisuuksien takia.
• Uskonnollisen taustan tuominen esiin työssä saattaa herättää muissa epäilyksen puolueellisuudesta.
• Oma uskonto voi korostua työssä yleisesti muiden aiheiden ja erityisesti muiden katsomusten kustannuksella.
• Oma uskonnollinen tausta voi värittää suhdetta muihin katsomuksiin tai eettisiin kysymyksiin.
• Uskonnollinen tausta voi rajoittaa aiheita, joista toimittaja on valmis kirjoittamaan.
• Uskonnollinen tausta voi vaikuttaa aiheiden valintaan myös kielteisesti, esimerkiksi ennakkoluuloina muita katsomuksia kohtaan.

Mahdollisia lisänäkökulmia mahdollisuuksiin:

• Oman uskonnollisen taustan hyödyntäminen voisi lisätä positiivisempaa, realistisempaa ja arkisempaa tietoa uskonnoista. Medialla on suuri valta uskontojen julkisuuskuvaan. Media on kiinnostunut tyypillisesti vastakkainasetteluista, konflikteista ja tavallisuudesta poikkeavista asioista sekä uskonnollisista auktoriteeteista.
• Kokemusasiantuntijuus
• Aineistossa esitellyt toimittajat edustivat eri uskontoja. Tämä monipuolistaa Suomen varsin yksipuolista uskontojournalistista kenttää, jossa uskonnollista journalismia tehdään lähinnä kristillisissä piireissä.
• Oman taustan hyödyntäminen monipuolistaisi uskontojen käsittelyä mediassa.
• Uskonnollinen osaaminen ei ole suomalaisten toimittajien vahvuus: he ovat tutkimusten mukaan jopa kriittisempiä uskontoja kohtaan ja uskonnottomampia kuin muu väestö. Tarkastelunäkökulma on ulkopuolinen. 

Mahdollisia lisänäkökulmia haasteisiin:

• Oma uskonnollinen tausta ei tee toimittajasta automaattisesti pätevää uskontojournalistia. Kansainvälisissä uutistoimistoissa työskentelee uskontoon erikoistuneita toimittajia, jotka eivät edusta yhtä tiettyä yhteisöä, vaan joilla on laaja-alainen asiantuntemus eri uskonnoista ja uskonnollisista ilmiöistä.
• Toimittaja, jolla on ikäviä kokemuksia jostakin uskonnollisesta yhteisöstä, saattaa kirjoittaa siitä korostuneen kriittisesti.
• Toimittajan oma uskonnollinen yhteisö saattaa kokea ongelmallisena sen, että sen jäsen kirjoittaa yhteisön sisäisistä asioista.

Osa 2: 30 pisteen tehtävät

7. Luterilaiset kirkot ja saamelaisuus 30 p

Aineisto
Kuva: Jukkasjärven kirkon alttaritaulu
Tekstikatkelma: Helga West, Ristin ja rummun kipeä historia

Tehtävä koostuu kahdesta osasta, jotka arvioidaan erikseen.

7.1 Pohdi Pohjois-Ruotsissa sijaitsevan Jukkasjärven kirkon alttaritaulun (aineisto 7.A) sanomaa. 

Vastauksesta arvioidaan sitä, miten jäsentyneesti ja oivaltavasti kokelas pohtii Jukkasjärven kirkon alttaritaulun sanomaa.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas pohtii alttaritaulun sanomaa kytkemällä sen vähintään yhteen taulun teemaan, joka liittyy kristilliseen uskoon tai kirkon historiaan. Kokelas osoittaa ymmärtävänsä, että kyseessä on nimenomaan alttaritaulu.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas pohtii jäsentyneesti ja oivaltavasti alttaritaulun sanomaa. Vastaus sisältää huomioita useista teoksen teemoista. Kokelas osoittaa ymmärtävänsä, että teos kuvastaa paikallista historiaa ja kulttuurista kontekstia. Kiitettävässäkään vastauksessa ei edellytä teoksen paikallishistoriaan liittyvien yksityiskohtien tunnistamista.

Kokelas voi tuoda vastauksessaan esiin esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

• Alttaritaulussa Jeesus näyttäytyy saamelaisten Vapahtajana.
• Alttaritaulu kuvaa pohjoisen kulttuuria ja saamelaista väestöä.
• Lars Levi Laestadius perusti lestadiolaisuuden, joka vaikutti voimakkaasti myös saamelaisten parissa.
• Taulu esittää Kristuksen ristillä verissään. Luterilaisuuden ja ennen kaikkea lestadiolaisuuden teologinen painotus on Jeesuksen sovituskuolemassa.
• Teoksessa viitataan myös ”viinan kiroihin”, sillä Laestadius arvosteli voimakkain sanoin alkoholin käyttöä.
• Teoksessa kuvataan lestadiolaisuuteen liittyviä liikutuksia.
• Saamelaiset näyttäytyvät teoksessa sekä arvostettuina hengellisinä opettajina (Lapin Maria) että kristillisen parannussaarnan kohteina.

Työryhmä piti YTL:n ohjetta kattavana.

7.2 Pohdi saamelaisten ja pohjoismaisten luterilaisten kirkkojen välisten sovintoprosessien merkitystä sekä saamelaisille että kirkoille. Hyödynnä vastauksessasi tekstikatkelmaa 7.B.

Vastauksesta arvioidaan sitä, miten jäsentyneesti ja monipuolisesti kokelas pohtii saamelaisten ja pohjoismaisten luterilaisten kirkkojen välisten sovintoprosessien merkitystä sekä saamelaisille että kirkoille.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas osoittaa ymmärtävänsä, että luterilaisten kirkkojen lähetystyö tuhosi saamelaisten kulttuuria ja että tämän on ajateltu palvelleen valtion yhtenäisyyttä. Kokelas antaa uskottavat esimerkit siitä, mitä sovintoprosessi voisi merkitä yhtäältä saamelaisille ja toisaalta kirkoille.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas pohtii jäsentyneesti ja monipuolisesti saamelaisten ja luterilaisten kirkkojen välisten sovintoprosessien merkitystä saamelaisille ja kirkoille. Kokelas osoittaa ymmärtävänsä, että monet saamelaiset ovat myös luterilaisten kirkkojen jäseniä.

Erityisenä ansiona pidetään sitä, että kokelas osaa kytkeä saamelaissovintoprosessin muualla maailmassa käynnissä oleviin tai jo toteutettuihin sovintoprosesseihin alkuperäiskansojen kanssa. Ansioksi luetaan myös se, että kokelas osoittaa tietävänsä kolttasaamelaisten olevan perinteisesti ortodokseja.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökulmia:

• Sovintoprosessi ja siihen liittyvät anteeksipyynnöt voivat vahvistaa kokemusta oikeudenmukaisuudesta, kuulluksi tulemisesta ja osallisuudesta.
• Alkuperäiskansan kulttuurin tunnustaminen voi voimaannuttaa syrjittyä vähemmistöä.
• Osana sovintoprosessia kansankirkot katuvat ja sanoutuvat julkisesti irti kolonialistisesta lähetystyöstä ja voivat näin myös välttää vastaavia virheitä tulevaisuudessa.
• Kristillinen evankeliumi anteeksiannosta ja sovinnosta ulottuu myös ihmisten välisiin suhteisiin.
• Erilaiset kulttuurit voivat olla rinnan esillä kirkossa; esimerkiksi joiku voi rikastuttaa jumalanpalveluselämää.
• Saamelaiskirkollisten elinten kautta saamelaiset voivat vaikuttaa kirkolliseen elämään ja saada tilaa myös omalle yhteisölleen.
• Prosessissa on pohdittavana myös kysymykset maanomistuksesta, pyhistä paikoista (seidat) ja erilaisista kulttuurisista artefakteista (esimerkiksi noitarummut).
• Vastauksessa voidaan sivuta ajankohtaisia keskustelunaiheita, vaikka ne eivät suoraan liity kirkolliseen sovintoprosessiin. Esimerkkejä: valtioneuvoston asettama saamelaisten totuus- ja sovintokomissio, kiista saamelaiskäräjälaista sekä vanhojen television viihdeohjelmien stereotyyppiset kuvaukset saamelaisista.

Työryhmä piti YTL:n ohjetta kattavana.

8. Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko 30 p

Aineisto
Video: Lähetyssaarnaajat
Tilasto: MAP-kirkon jäsenmäärä Yhdysvalloissa ja Suomessa
Kartta: MAP-kirkon jäsenmäärä eri puolilla Yhdysvaltoja

Tehtävä koostuu kahdesta osasta, jotka arvioidaan erikseen.

8.1 Esittele lähetystyön merkitystä ja käytänteitä Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkossa (MAP-kirkko). Hyödynnä vastauksessasi katkelmaa dokumenttielokuvasta Lähetyssaarnaajat (aineisto 8.A).

Vastauksesta arvioidaan sitä, kuinka jäsentyneesti ja monipuolisesti kokelas esittelee lähetystyön merkitystä ja käytänteitä MAP-kirkossa.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas esittelee lähetystyön merkitystä tai käytänteitä MAP-kirkossa ja esittää aiheesta vähintään kolme olennaista näkökohtaa. Vastauksessa hyödynnetään aineistoa.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas esittelee jäsentyneesti ja monipuolisesti lähetystyön merkitystä ja käytänteitä MAP-kirkossa. Ansiona pidetään lähetystyön merkityksen pohtimista sekä MAP-kirkon että sen lähetystyötä tekevien jäsenten näkökulmasta.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

• MAP-kirkkoon kuuluvia nuoria miehiä kehotetaan vahvasti osallistumaan lähetystyöhön. Naisille osallistuminen on vapaaehtoista. Lähetystyöjakson kesto on yleensä miehillä kaksi vuotta ja naisilla puolitoista vuotta. Nuoret saavat kehotuksen ja kutsun kirkon johdolta. Miesten tulee olla 18–25-vuotiaita ja naisten vähintään 19-vuotiaita. Lähetystyöhön voivat osallistua myös eläköityneet pariskunnat.
• Lähetystyöhön osallistuminen nähdään usein perinteenä, joka siirtyy perheissä sukupolvelta toiselle. Se on myös eräänlainen siirtymäriitti, joka merkitsee nuorten itsenäistymistä ja aikuistumista. MAP-kirkossa lähetysjaksoa seuraavaksi elämänvaiheeksi katsotaan avioliitto ja perheen perustaminen.
• Lähetystyön tavoitteena on levittää MAP-kirkon sanomaa ja oppia. Tämä tehdään kohdemaan kielelle käännettyä Mormonin kirjaa hyödyntäen. Onnistuneen lähetystyön katsotaan johtavan sanoman vastaanottamiseen, kasteelle hakeutumiseen ja siten kirkon jäsenmäärän kasvuun maailmanlaajuisesti.
• Lähetystyötä pyritään tekemään kohdemaan kielellä. Nuoret opiskelevat kieltä ja kulttuuria jo Yhdysvalloissa ennen lähtöä ja alkavat käyttää paikallista kieltä heti maahan saavuttuaan.
• Lähetystyötä tehdään pareittain oman sukupuolen edustajan kanssa (pariskunnat keskenään). Lähetyssaarnaajista käytetään sukunimen edellä nimityksiä ”vanhin” (elder) ja ”sisar” (sister). Etunimiä ei tulisi käyttää.
• Lähetysjaksoon liittyy sääntöjä, joiden noudattamista pidetään menestyksekkään työn edellytyksenä. Säännöt määräävät, että valtaosa ajasta tulee viettää parin seurassa (pois lukien henkilökohtaiseen hygieniaan liittyvät toimet). Säännöt määrittelevät myös yhteydenpitoa läheisiin (kerran viikossa), päiväohjelmaa sekä käyttäytymistä ja sosiaalisia suhteita kohdemaassa.
• Lähetystyö voi sitouttaa sitä tekeviä nuoria kirkkoon. Lähetysjakso on usein henkilökohtaisesti merkittävä kokemus: se tarjoaa nuorille kansainvälistä kokemusta, kulttuurista tuntemusta ja kielitaitoa. Näistä voi olla hyötyä myöhemmin muun muassa opinnoissa ja työelämässä. Lähetysjakso merkitsee toisaalta suurta elämänmuutosta ja etäisyyttä kotimaahan, tuttuun kulttuuriin ja läheisiin. Tähän voi liittyä myös henkilökohtaisia haasteita sekä uskon ja kirkon jäsenyyden pohtimista.

Työryhmä piti YTL:n ohjetta kattavana.

8.2 Vertaile Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon (MAP-kirkko) asemaa Yhdysvalloissa ja Suomessa ja pohdi, miksi MAP-kirkkoa voidaan luonnehtia ”amerikkalaiseksi uskonnoksi”. Hyödynnä vastauksessasi videota 8.A, tilastoa 8.B ja karttaa 8.C. 

Vastauksesta arvioidaan sitä, kuinka jäsentyneesti kokelas vertailee Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon asemaa Yhdysvalloissa ja Suomessa, sekä sitä, kuinka monipuolisesti hän pohtii, miksi MAP-kirkkoa voidaan luonnehtia ”amerikkalaiseksi uskonnoksi”.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas vertailee MAP-kirkon asemaa Yhdysvalloissa ja Suomessa ja pohtii, miksi kirkkoa voidaan luonnehtia ”amerikkalaiseksi uskonnoksi”. Vastaus sisältää vähintään kolme olennaista näkökohtaa. Vastauksessa hyödynnetään vähintään yhtä osaa tehtävän aineistosta.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas vertailee jäsentyneesti MAP-kirkon asemaa Yhdysvalloissa ja Suomessa. Vastauksessa pohditaan monipuolisesti kirkon luonnetta ”amerikkalaisena uskontona”. Vastauksessa hyödynnetään oivaltavasti tehtävän aineistoa.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

• MAP-kirkko on syntynyt ja kehittynyt Yhdysvalloissa, missä sen pääkannatusalue edelleen sijaitsee.
• MAP-kirkon historia liittyy kiinteästi Yhdysvaltoihin sekä kirkon synnyn että keskeisten opinkohtien ja kertomusten osalta. Joseph Smith perusti MAP-kirkon vuonna 1830 Palmyran kaupungissa New Yorkin osavaltiossa. Syntyajankohtaan liittyy niin kutsuttu toinen suuri herätyskausi Yhdysvaltojen itäosissa.
• Joseph Smith halusi palauttaa kristinuskon sen alkuperäiseen kirkkoon: tämä toteutui Smithin mukaan hänen saamansa toimivaltuuden kautta. Tavoite liittyi yleisemminkin Yhdysvaltojen uskonnolliseen maisemaan tuolla aikakaudella ja toistui useiden liikkeiden piirissä.
• Smithin henkilöhistoria on osa pyhää kertomusta, joka oikeuttaa kirkon olemassaolon. Syntykertomuksen ytimessä on useita Yhdysvalloissa sijaitsevia, Smithiin liittyviä paikkoja. Smith muun muassa sai enkeli Moronilta tehtävän kääntää muinainen, kultalevyille laadittu pyhä kirja englanniksi. Kirjan kätköpaikka oli Yhdysvalloissa, Smithin kodin lähellä New Yorkin osavaltiossa.
• MAP-kirkolla on neljä pyhää kirjaa: Raamatun lisäksi Mormonin kirja, Oppi ja liitot sekä Kallisarvoinen helmi, jotka perustuvat Joseph Smithin hengellisiin kokemuksiin. Erityisesti Mormonin kirja käsittelee Amerikkaa; sen teemoja ovat Amerikan muinaisten kansojen historia, heidän matkansa Lähi-idästä Amerikkaan sekä Jumalan toiminta ja teot Amerikassa.
• Pyhät kirjoitukset liittävät MAP-kirkon osaksi Amerikan mantereen historiaa. Mormonin kirjan mukaan patriarkka Lähi-idästä matkusti 600-luvulla eKr. Amerikkaan. Tästä alkoi Amerikan kansojen historia, jonka osana myös Jeesus kävi muinaisella Amerikan mantereella ristiinnaulitsemisensa ja ylösnousemuksensa jälkeen.
• MAP-kirkon päämaja sijaitsee Salt Lake Cityn kaupungissa Utahin osavaltiossa, joka on uskonnon ydinkannatusaluetta. 55 % osavaltion aikuisista ja 66 % väestöstä on MAP-kirkon jäseniä. Toinen merkittävä kannatusalue on Idahon osavaltio, jossa 19 % aikuisista on MAP-kirkon jäseniä.
• MAP-kirkon jäsenten prosentuaalinen osuus koko Yhdysvaltojen uskonnollisesta kentästä on kuitenkin pieni (1,3 % väestöstä), vaikka kirkon jäsenet ovat merkittävä enemmistö Utahin osavaltiossa.
• 2000-luvun alusta alkaen MAP-kirkko on ollut enenevässä määrin esillä Yhdysvaltain julkisessa elämässä, minkä on nähty tuoneen kirkkoa amerikkalaisten laajempaan tietoisuuteen. Esimerkkejä ilmiöstä ovat republikaanipoliitikko Mitt Romney, Twilight- eli Houkutus-kirjasarjan luoja Stephenie Meyer sekä satiirinen musikaalikomedia The Book of Mormon.
• MAP-kirkko on saapunut Suomeen lähetystyön myötä ja on täällä pieni uskonnollinen vähemmistö. Suomalaisista 0,09 % kuuluu MAP-kirkkoon. Suomessa kirkolla on 30 seurakuntaa ja yksi temppeli, joka sijaitsee Karakalliossa Espoossa. Kirkko on tehnyt Suomessa myös merkittävää sukututkimustyötä.
• Valtaosa Suomessa palvelevista lähetyssaarnaajista on Yhdysvalloista saapuvia nuoria. Lisäksi suomalaisia lähtee tekemään lähetystyötä muihin maihin, kuten Britanniaan, Kreikkaan, Ruotsiin, Uuteen-Seelantiin ja Yhdysvaltoihin.

Mahdollisia lisänäkökulmia:

• Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon kannattajat perustivat Utahin osavaltion 
• Kirkon auktoriteettia edustaa “todellista kristinuskoa” perustellaan sillä, että Jeesuksen opetukset säilyivät muuttumattomina Amerikan mantereella eivätkä vääristyneet alkukirkon vaikutuksesta.
• Amerikkalaiseen kulttuuriin liittyy, että uskonnollisuus näkyy arkielämässä: käydään esimerkiksi aktiivisesti kirkossa.

9. Hiljainen tila lentokentällä 30 p

Aineisto
Kuva A
Kuva B

Tehtävä koostuu kahdesta osasta, jotka arvioidaan erikseen.

Työryhmä teki huomion, että aineiston A kuva on virheellinen, sillä kyseessä ei ole Hiljainen huone. Kyseessä on Olohuone Majan jooga- eli verryttelyhuone, joka Finnavian mukaan on eri tila kuin Hiljainen huone. Kokelaalle tila näyttäytyy nyt ei-neutraalina tilana joogakuvien takia ja ohjaa pohtimaan joogan asemaa eri uskonnoissa. Lentokentän hiljainen huone on nimenomaan suunniteltu niin, että siinä ei ole minkään uskonnon symboleita tai kuvia, ja että rukous on mahdollista seisten, polvistuen tai istuen. Tilassa on kenkäteline ja kori, jossa on rukousmattoja. Aineistossa B oleva kompassi on tässä tilassa.

Kirkko ja kaupunki -verkkomedian artikkelissa, josta aineiston kuvat olivat peräisin, kerrottiin harhaanjohtavasti, että Hiljainen huone olisi koko kolmiosaisen tilan nimi.

Työryhmän mielestä pitäisi hyväksyä myös vastaukset, jotka ovat ristiriidassa tämän tehtävän aineistona olevan kuvan kanssa, mutta vastaavat todellista Hiljaista huonetta. Esimerkiksi jos kokelas on vieraillut Hiljaisessa huoneessa, hän tietää, että siellä ei ole kuvia. Kokelasta ei myöskään työryhmän mielestä pitäisi rangaista, mikäli joogan sopivuus eri uskontojen edustajille painottuu vastauksessa.

9.1 Tarkastele kuvia 9.A ja 9.B ja arvioi, miten Helsinki-Vantaan lentokentän hiljainen tila soveltuu eri uskontojen edustajien käytettäväksi. Havainnollista tarkasteluasi esimerkeillä. 

Vastauksesta arvioidaan sitä, miten monipuolisesti ja jäsentyneesti kokelas pohtii Helsinki-Vantaan lentokentän hiljaisen tilan soveltuvuutta eri uskontojen edustajien käyttöön.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas esittää vähintään kolme huomiota Helsinki-Vantaan lentokentän hiljaisen tilan soveltuvuudesta eri uskontojen edustajien käyttöön. Kokelas hyödyntää vastauksessaan aineistoa.

Kiitettävässä (16 p.) vastauksessa kokelas arvioi monipuolisesti ja oivaltavasti Helsinki-Vantaan lentokentän hiljaisen tilan soveltuvuutta eri uskontojen edustajien käyttöön. Vastaus sisältää arviointia ja esimerkkejä vähintään kolmesta eri uskonnosta.

Kokelas voi arvioida tilan soveltuvuutta hyödyntämällä esimerkiksi seuraavia näkökulmia ja huomioita:

• Hiljaisen tilan arkkitehtuurin ja koristelun suhde uskonnon oppiin ja käytänteisiin voi vaihdella sen mukaan, mikä uskonto on kyseessä.
• Tilassa voi olla usean eri uskonnon edustajia samaan aikaan, mikä tulee ottaa huomioon, kun pohditaan tilan soveltuvuutta uskonnon harjoittamiseen.
• Koska hiljaisessa tilassa ei ole uskonnollisia symboleja esillä, sen ajatellaan soveltuvan monien eri uskontojen edustajien käyttöön.
• Joillekin uskonnollisten symbolien tai esineiden puuttuminen saattaa kuitenkin olla ongelma (esim. jumalpatsaiden tai ikonien puuttuminen). Hyvin pelkistetty tyyli ei siis välttämättä palvele kaikkien uskontojen edustajia.
• Koska hiljaisessa tilassa ei ole esillä uskonnollisia symboleja, se soveltuu kaikille hiljentymistä kaipaaville.
• Hiljaisen tilan värit ovat rauhalliset eivätkä sulje pois mitään uskontokuntaa. Toisaalta vihreä väri saatetaan liittää vahvasti esimerkiksi islamiin.
• Lattiaan kiinnitetyn kompassilevyn avulla eri uskontojen edustajat voivat tarkistaa rukoussuunnat. Tästä on apua esimerkiksi muslimeille.
• Hiljaisen tilan sisustuksessa näkyvien luontoelementtien voidaan ajatella sopivan monen eri uskonnon harjoittamiseen.

• Hiljaisen tilan seinällä on joogaliikkeiden ohjeita, jotka yhtäältä soveltuvat hyvin eri uskontojen käyttöön ja toisaalta voivat häiritä joidenkin uskontojen edustajia.
• Hiljaisen tilan lattian peittää matto, jonka päällä eri uskontojen edustajat voivat rukoilla.

Mahdollisia lisänäkökulmia:

• Mahdollisuus sukupuolten erottamiseen erillisiin tiloihin tarvittaessa ei toteudu.
• Kuvasta ei käy ilmi, millaiset toimintaohjeet tilassa on.
• Joogaohjeissa olevat kuvat ihmisistä eivät ole kaikkien uskontojen edustajille rukoustilaan sopivia (esim. islam). Lentokentän oikeassa Hiljaisessa huoneessa ei ole kuvia ihmisestä.
• Hiljainen tila soveltuu eri uskontojen edustajien käyttöön esimerkiksi seuraavin tavoin: kristityt voivat rukoilla ja lukea Raamattua, muslimit hyödyntää viiteen päivittäiseen rukoukseen ja buddhalaiset meditoida ennen lentomatkaa.

9.2 Pohdi, miksi lentokentille on haluttu rakentaa hiljaisia tiloja, joissa voi harjoittaa uskontoa. 

Vastauksesta arvioidaan sitä, miten monipuolisesti ja oivaltavasti kokelas pohtii, miksi lentokentille on haluttu rakentaa hiljaisia tiloja uskonnon harjoittamista varten.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas pohtii vähintään kahdesta näkökulmasta, miksi lentokentille on haluttu rakentaa hiljaisia tiloja, joissa voi harjoittaa uskontoa.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas pohtii monipuolisesti ja oivaltavasti, miksi lentokentille on haluttu rakentaa hiljaisia tiloja, joissa voi harjoittaa uskontoa.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökulmia:

• Uskonnolliset velvollisuudet ja mahdollisuus niiden noudattamiseen.
• Uskonnonvapaus: oikeus harjoittaa uskontoa, positiivinen uskonnonvapaus ja uskonnon näkyminen julkisessa tilassa.
• Uskontodialogin näkökulma: uskontojen rinnakkaisuus samassa tilassa.
• Uskontojen näkyvyys ja merkitys: yli 80 % maailman väestöstä kuuluu johonkin uskontokuntaan, ja ennusteiden mukaan prosenttiosuus on kasvussa.
• Uskonnon rooli matkalla: uskonto on olennainen osa monien ihmisten elämää myös silloin, kun he matkustavat; uskonnon harjoittaminen saattaa tuolloin jopa korostua riippuen matkan syistä.
• Lentokentän brändi: halu palvella matkustajia mahdollisimman monipuolisesti.
• Matkustajien hyvinvointi ja sen tukeminen.
• Hiljainen tila asiakaspalveluna: tila on kaikille, jotka kaipaavat hiljaisuutta – ei ainoastaan niille, jotka haluavat harjoittaa uskontoaan.

Mahdollisia lisänäkökulmia:

• Tila avattiin uskonnonvapauden 100-vuotisjuhlavuonna.
• Lentokenttä voi olla monelle matkaajalla ainoa asia, jonka he Suomesta näkevät: Hiljainen huone on tärkeä viesti uskonnonvapauden ja uskontodialogin näkökulmasta, myös vieraanvaraisuus ja välittäminen taustalla.
• Matkustajien lisäksi tila palvelee myös henkilökuntaa.
• Hiljentymisen ja esim. retriittien suosio kasvanut viime vuosina: tila palvelee ylipäätään hiljentymistä.